Touko Perko: Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö (Otava, 2015. 704 s.)

A.I. Virtasen elämäkerta täydentää tietokirjailija Touko Perkon trilogian Valiosta ja A.I. Virtasesta. Ensimmäiseksi valmistui Valion yrityshistoria (2005), sitten biokemiallisen tutkimuslaitoksen historia Kalevankadun Akatemiasta (2009) ja torstaina, Virtasen syntymän 120-vuotispäivänä, julkistettiin elämäkerta Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö.

Historiantutkijana Touko Perko kuvaa vahvoin vedoin sitä kansainvälistä ympäristöä, missä Artturi Ilmari kasvoi. Hän syntyi 1895 veturinkuljettajan perheeseen, joka muutti pian hänen syntymänsä jälkeen Helsingistä Viipuriin. Se oli liikenteen, teollisuuden, kaupan ja kulttuurin keskus Suomessa. Kaupungissa ilmestyi sanomalehtiä neljällä kielellä, ja Karjala oli Suomen laajalevikkisin sanomalehti.

Ajat olivat ankeita, ja Artturin neljä nuorempaa veljeä menehtyi keuhkokuumeeseen, koska perheellä ei ollut varaa maitoon ja voihin. Tämä kokemus johdatti Virtasen ravitsemustieteen tutkijaksi. Kansanterveys ja -ravitsemus olivat hänen sydäntään lähellä. Hänen saavutuksiaan on kouluruokailun aloittaminen.

Nuori Artturi oli kirjaston ahkera käyttäjä, ja Mark Twain oli hänen mielikirjailijansa. Hän rakasti luonnossa liikkumista ja keräsi peräti 700 kasvin herbaarion. Lisäksi hän oli luonteeltaan leikkimielinen, homo ludens.

Artturin toinen isoveli menehtyi dramaattisesti aivokalvontulehdukseen. Kovat kokemukset opettivat arvostamaan, että itsellä oli mahdollisuus opiskella.

Hän nousi vain 26-vuotiaana tohtorina Valion kemiallis-bakteriologisen laboratorion johtajaksi (1921) ja loi Suomeen biokemiallisen tutkimuslinjan. Aluksi hän teki soveltavaa tutkimusta, mutta vähitellen hän alkoi suuntautua kohti teoreettisempia tutkimuksia. Yhteistyö Valion kanssa jatkui puoli vuosisataa.

Virtanen oli uuttera keksijä. Hän kehitti AIV-voisuolan, joka paransi voin säilyvyyttä ratkaisevasti, ja AIV-rehun, jolla nostettiin maitokarjan tuotantoa merkittävällä tavalla. Hänellä oli Suomessa peräti 25 patenttia. Raittiusmiehenä hän keksi viinapullollekin hyötykäyttöä osallistuessaan Molotovin cocktailin kehittämiseen.

Suurmiehien elämäkertoja lukiessa alkaa pohtia, mikä heidän menestyksensä salaisuus on. Luulen, että AIV:n kohdalla avain on, että hän arvosti äitiään, opettajiaan ja ohjaajiaan. Tälle pohjalle rakentui menestyksekäs tiedemiesura, joka huipentui Nobel-palkintoon vuonna 1945. AIV oli silloin 50-vuotias, mies parhaassa iässä.

Virtanen jutteli toimittajille luottamuksellisesti, että hänen mielestään Karjala tulisi palauttaa takaisin. Yksi lehti rikkoi luottamuksen, julkaisi uutisen, ja tuoreen nobelistin otsaan oli kerralla lyöty poliittisen toisinajattelijan leima. Myöhemminkin hän vilautteli Karjala-korttia, ja hankki itselleen neuvostovastaisen maineen.

Suomalaisuus oli Virtaselle tärkeä arvo. Hän osallistui vapaussotaan komppanianpäällikkönä, mutta mikään suuri sotasankari hän ei ollut. Suomalaisuuden puolesta hän taisteli myös sotien jälkeen perustaessaan ruotsinkieliseen Sipooseen suomenkielisen kansakoulun.

Nuorisoseuraliikkeessä Virtanen kunnostautui juhlapuhujana. Hänen elämänpiirinsä siirtyi sotien jälkeen vähitellen yhä enemmän Sipooseen Joensuun koetilalle, missä hän tutki muun muassa biologista typensidontaa.

AIV:stä tuli Suomen Akatemian ensimmäinen esimies. Hän oli kuusinkertainen kunniatohtori, 15 tiedeakatemian jäsen, 33 tieteellisen seuran kunniajäsen ja kolmen tieteellisen seuran kunniapuheenjohtaja. Silti hänelle osoitetun kirjeen kuoreen kirjoitettu titteli ”maanviljelijä” tuotti hänelle enemmän iloa kuin paavin tiedeakatemian käyttämä ”Hänen ylhäisyytensä”.

Parkinsonin tauti vei akateemikon voimat ja hän menehtyi vuonna 1973. Hän sai muun muassa postimerkin 1984 ja Kuopion yliopisto perusti A.I. Virtanen -instituutin 1989.

Virtanen oli suomalaisen tiedeyhteisön ykköshahmo. Perisuomalainen kateus synnyttää aina myös omia tarinoitaan. Perko on päättänyt käsitellä elämäkerrassa näitä kritiikkisohaisujakin. Kenties se on objektiivisuuden vuoksi paikallaan, koska näitä heittoja voi pulpahdella marginaalista jatkossakin.

Kokonaiskuva on hyvä pitää mielessä. Virtanen oli maailmalla tunnustettu isänmaallinen tiedemies.

Touko Perkon AIV-trilogia: Valio ja suuri murros. Otava: 2005. Kalevankadun Akatemia. Säätiö – A.I. Virtanen – ravitsemus. Ravitsemuksen Tutkimussäätiö: 2009. Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö. Otava: 2015.