Tragedian synty - Friedrich Nietzsche

FRIEDRICH NIETZSCHE Tragedian synty Suom. Jarkko S. Tuusvuori. Niin&näin-lehden julkaisusarja. Eurooppalaisen filosofian seura, 214 s.

Saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen (1844-1900) esikoisteos Tragedian synty (1872) aiheutti silloisessa akateemisessa maailmassa kuohuntaa, kummastelua ja torjuntaa. Teoksen kiihkeys, sen kysymyksenasettelun omaperäisyys ja profeetallisuus löysi lukijansa ja ymmärtäjänsä vasta paljon myöhemmin.

Nietzschen teoksen innoittajina toimivat Arthur Schopenhauerin pessimismin filosofia ja Richard Wagnerin visionäärinen musiikki. Nietzschen tulkinta kreikkalaisesta filosofiasta ei sopinut senaikaiseen akateemiseen maailmaan. Myös hänen paradokseja viljelevä kirjoitustapansa herätti voimakkaita vastareaktioita.

Heti alusta lähtien Nietzschen teosten vastaanotto ja luenta synnytti kokonaisen leegion väärinkäsityksiä. Nietzsche kirjoitti eräässä yhteydessä, että jokainen filosofi luo omaa kuvaansa. Jossain määrin tämä koskee myös lukemista ja lukemisen synnyttämiä mielikuvia. Olemme vastuussa mielikuvistamme, varsinkin jos niistä kehitellään yleisiä oppeja.

Toki vaikeasti lähestyttävä

Tragedian syntyon toki kokonaisuutena vaikeasti lähestyttävä teos. Mutta sitä voi lukea myös yksittäisten oivallusten valossa, terävänä kulttuurikritiikkinä, jonka lonkerot yltävät hyvinkin tähän päivään. Nietzsche kirjoittaa näynomaisesti: "Taide huonontui suvustaan alhaisimman lajin viihdytysesineeksi."

Näyttelijä Marlon Brando, joka ihaili Nietzschen filosofiaa, sanoi muistelmissaan siihen tapaan, ettei taiteilijoita sanan vaativassa merkityksessä ole ollut enää pitkään aikaan. Tämä on sangen nietzscheläinen toteamus. Brandon pessimismi juonsi juurensa pettymyksestä Hollywoodin viihdekoneiston tasaisen tappavaan mekaanisuuteen. Yksilöllisyys ei ollut todellakaan kunniassa, eikä peruskysymysten pohdinta ole koskaan ollut vähemmän muodikasta kuin nykyisin.

Tragedian syntyon viitseliäälle lukijalle kokonaisten ideoiden sampo. Tamperelainen filosofinen kustantamo on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla tämän pienen mestariteoksen.

HANNU WAARALA