Tunnustettuja kirjailijoita ehdolla Finlandia-palkinnolle

Kuuden ehdokkaan joukossa ovat mm. Katja Ketun, Olli Jalosen ja Pauliina Rauhalan teokset.

Vuoden 2018 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailee kuusi teosta.

Ehdolla ovat Olli Jalosen teos Taivaanpallo (Otava), Jari Järvelän Kosken kahta puolta (Tammi), Katja Ketun Rose on poissa (WSOY), J. Pekka Mäkelän Hunan (Like), Pauliina Rauhalan Synninkantajat (Gummerus) ja Lars Sundin Där musiken började / Missä musiikki alkoi (suom. Laura Jänisniemi, Förlaget / Teos).

Esikoiskirjailijoita ei ole tällä kertaa mukana. Moni ehdokas on niittänyt palkintoja ja erilaisia ehdokkuuksia myös aiemmilla romaaneillaan. Olli Jalonen on ehdolla viidettä kertaa, Finlandia-palkinnon toi vuonna 1990 romaani Isäksi ja tyttäreksi. Hänen lisäkseen Finlandia-ehdokkaina ovat olleet Jari Järvelä ja Lars Sund.

Ensimmäistä kertaa Finlandia-ehdokkaina ovat nyt Katja Kettu, Pauliina Rauhala ja J. Pekka Mäkelä.

Rauhala on ennen Synninkantajat -teosta julkaissut suurta keskustelua herättäneen ja mm. vuoden kristillisen kirjan tittelin sekä bloggaajien Varjo-Finlandian voittaneen romaanin Taivaslaulu. Molemmat romaanit sijoittuvat lestadiolaisyhteisöön.

Katja Kettu jäi monen yllätykseksi ilman Finlandia-ehdokkuutta läpimurtoromaanillaan Kätilö (2011), joka voitti mm. Runeberg-palkinnon.

J. Pekka Mäkelä on aiemmin tunnettu tieteisfantasiaromaaneistaan.

Raadin perusteluja

Olli Jalosen Taivaanpallo kuljettaa lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Teos valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä.

Raadin mukaan Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos.

"Romaani kuvaa kiehtovasti, miten Angus kasvaa itsenäiseksi ja kriittiseksi ajattelijaksi: hän oppii havainnoimaan, luokittelemaan havaintojaan ja tekemään oikeita päätelmiä niiden perusteella. Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu."

Jari Järvelän Kosken kahta puolta -romaanissa Järvelän kaltainen seitsenvuotias lapsi tekeytyy ”näkymättömäksi pojaksi” kahden mummonsa ja aikuisten seurassa kuunnellakseen heidän puheitaan sisällissodasta. Mummojen perheet ovat olleet eri puolilla rintamalinjaa. Hetekan putkesta löydetyt, käärölle rullatut runot herättävät pojan mielikuvituksen. Leikeissään hän ottaa sodassa ammutun Vilhon mielikuvituskaverikseen.

"Eläytyessään mummojensa ja Vilhon kohtaloihin poika antaa pitkään vaietulle menneisyydelle vihdoin tunnepohjaisen ja sanallisen ilmaisun. Vuoden 1918 tapahtumien sanallistaminen lapsen kokemuksien kautta jarruttaa sisällissodan synnyttämän taakan siirtämistä sukupolvelta toiselle", raati toteaa.

Katja Ketun Rose on poissa on kirjeromaani. Siinä aikuinen Lempi kirjoittaa nuoruuden rakastetulleen kirjeitä, joissa hän pohtii, miksi hänen ojibwa-kansaan kuuluva äitinsä Rose hylkäsi suomalaisen miehensä Ettun ja fintiaanityttärensä ja mitä Roselle sitten tapahtui.

"Lempi löytää äidin hänelle osoittamia kirjeitä. Rosen katoamisen ja kirjeiden kautta Lempi pohtii Yhdysvaltain alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten suhdetta valtakulttuuriin, mikä paljastaa monenkertaista kulttuurista tukahduttamista ja väkivaltaa. Rose ei alistu, ja myytti tarjoaa hänelle vastarinnan keinot. Myytti punoutuu Rosen ja Ettun väkevään rakkaustarinaan. Kokonaisuutta kannattaa Ketun rikkaasti soiva lumoava kieli."

J. Pekka Mäkelän Hunan -romaani perustuu osin lähetystyöntekijä Helvi Södermanin päiväkirjoihin. Se avaa mukaansatempaavan ja koskettavan näkymän Kiinan–Japanin-sotaan, valintaraati kiittää.

"Joukko henkilöitä eri kansallisuuksista yrittää pysyä hengissä sodan ja eri uskontojen ja kulttuurien ristitulessa. Jotkut turvautuvat esi-isien henkien johdatukseen, toiset Jumalaan, verilöylyn järkyttämä tyttö luovuttaa ruumiinsa kuolleiden sielujen käyttöön. Romaanista kasvaa monikerroksinen ja -ääninen kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu, jossa henkilöt ruotivat toimintansa perusteita ja oikeutusta."

Seppo Puttonen valitsee voittajan

Pauliina Rauhalan Synninkantajissa Taisto-papan usko on sääntö- ja lakiuskoa, kun taas pojanpoika Aaronille usko elää musiikissa, kirjoituksessa Tärkeitten Asioitten Vihkoon ja leikeissä mummon kanssa.

Uskonnollisen yhteisön huolenpito kääntyy henkiseksi ja hengelliseksi väkivallaksi. Syntienkantajiksi joutuvat lopulta kaikki, raskain paino sälytetään heikoimpien hartioille, valintaraati kuvailee. Joukko omaäänisiä kertojia käsittelee sääntöuskon ankaria seuraamuksia.

"Kertojien luontohavainnot ovat aistivoimaisia ja merkityksistä raskaita. Uskon kysymyksiä syventää romaanin synnystä kertova kirjailijahahmo pohtimalla uskon ja taiteen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia."

Lars Sundin Missä musiikki alkoi -romaanissa kirjailijahahmo opiskelee kirjoittamista työväenopistossa kertoakseen ihailemastaan säveltäjä Alf Holmista. Hän saa ajoittaista vetoapua säveltäjä-peltiseppä Odin Sikströmin haamulta.

Tapahtumat soljuvat 1960-luvulta 1980-luvulle popmusiikin tahdissa. Esiin piirtyy elämää sykkivä ajankuva pienestä paikkakunnasta. "Romaani läpivalaisee kolmen ystävättären kohtaloita iloineen ja suruineen. Pohdittavaksi nousee taiteellisen lahjakkuuden merkitys, kun tulevan säveltäjän äiti yrittää tukahduttaa poikansa musiikkiharrastuksen."

Ehdokkaiden valinnasta vastasivat kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen (puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Anne Helttunen sekä maajohtaja Marjo Tuomikoski.

Palkinnon saajan valitsee jyväskyläläislähtöinen kirjallisuustoimittaja, Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Seppo Puttonen.

Kaunokirjallisuuden, lasten- ja nuortenkirjojen sekä tietokirjojen voittajat julkistetaan 28. marraskuuta. Kaikki palkinnot ovat 30 000 euroa.

Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään osoitteessa finlandiapalkinnot.fi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .