Uusi Hobitti: Tekojalat olivat Martin Freemanille roolin rasittavin osa

Ennen Hobitti-elokuvia näyttelijä Martin Freeman (s. 1971) teki tunnetuimman roolinsa Konttori-sarjassa. Toisen Hobitti-elokuvan tiedotustilaisuudessa Berliinissä siniseen pikkutakkiin ja harmaisiin housuihin pukeutunut Freeman muistuttaakin paljon enemmän toimistotyöläistä kuin hobittia.

Muuten Bilbo Reppulin J.R.R. Tolkienin klassikkokirjoihin perustuvat seikkailut Keskimaassa ovat kaukana Konttorin arkisesta toimistoympäristöstä. Miten Bilbon kenkiin oikein pääsee?

– Näin Bilbon otuksena, joka ei ole kovin korkealla ravintoketjussa, saaliseläimenä, joka vilkuilee valppaasti ympärilleen. Sellaista yritin leikkiä roolissa, Freeman selittää.

Keskiviikkona saa ensi-iltansa Hobitti-trilogian keskimmäinen osa, Smaugin autioittama maa. Viimeinenkin osa on jo kuvattu, ja Freemanin melkein kolmivuotinen urakka lähestyy loppuaan. Hän on tyytyväinen, vaikka myöntää, ettei ollut aina varma, kuinka hommassa kävisi.

Tälläytyminen hobitiksi teki urakasta työlään. Rooliasun ja -maskin rakentaminen vei joka päivä useita tunteja ja purkaminenkin päivän päätteeksi helposti tunnin. Esimerkiksi Bilbon, kääpiöiden ja muiden hahmojen peruukit olivat kalliita, kymmenientuhansien eurojen arvoisia kapineita, joita piti kohdella varovasti.

– Peruukki oli niin hyvin tehty, ettei se paljon haitannut. Sen sijaan tekojalkojen materiaali hiosti ja kutitti usein tosi paljon. Ne olivat rasittavin osa roolia. Onneksi ne kehittyivät aika paljon. Aluksi jalkojen pukeminen kesti 45 minuuttia, lopuksi enää kahdeksan.

Bilbolla ei olekaan varsinaisia kenkiä, joihin Freeman olisi asettunut, vaan hän joutui sonnustautumaan hahmonsa jalkoihin.

Puolet lavasteista rakennettiin oikeasti

Puvut ja maskit ovat jo teatterista tuttua perinnettä, mutta Peter Jacksonin ohjaamissa Hobitti-spektaakkeleissa on runsain mitoin paljon uudempaa elokuvateknologiaa. Noin puolet lavasteista rakennettiin oikeasti, ja toinen puoli oli tietokoneilla tuotettua lumetta, jota näyttelijät eivät nähneet työskennellessään.

Smaugin autioittaman maan yksi päähenkilö, elokuvan nimessäkin esiintyvä Smaug on lohikäärme, jonka Bilbo kohtaa. Sekin on digitaalinen tehoste, jota Freeman ei koskaan kohdannut.

– En tavannut edes Benedict Cumberbatchia , joka antoi Smaugille äänen. Tein kohtauksen kokonaan ilman vastanäyttelijää. Enimmäkseen ympärilläni oli vain vihreää pintaa, Freeman kertoo.

Hobitti-elokuvat pitkää perinnettä

Bilbo kantaa mukanaan sormusta. Se on tuttu Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjoista, joista Jackson teki elokuvat jo aiemmin. Sormus on Bilbolle sekä apuväline että taakka ja pakkomielle.

Freeman joutuu miettimään hetken ennen kuin löytää omasta elämästään mitään vastaavaa.

– Perhe tietysti. Sen takia olisin valmis tappamaan. Levykokoelmani takia voisin runnoa, mutta en tappaa.

Freeman ei suostu kuitenkaan nimeämään suosikkilevyjään, vaan vakavoituu.

– Suhtaudun musiikkiin vieläkin intohimoisesti, mutta en levyihin yhtä vakavasti kuin nuorena.

Hobitti-elokuvat edustavat unelmatehtaan suurisuuntaisinta fantasiaa, mutta Freeman liittää ne pitkään perinteeseen.

– Nautimme varmaankin fantasioista jo apinoina, koska pohjimmiltaan ne kertovat meistä. Bilbokin on lopulta tavallinen heppu epätavallisessa tilanteessa. Siitä seikkailussa on kysymys.

Lisää Smaugin autioittama maa -elokuvasta keskiviikon 11.12. paperilehdessä. Arvio elokuvasta täällä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.