Uusi jazz elää ja voi hyvin Jyväskylässä – Summer Jazz Clubin Henriika Steidel-Luoto tuo jyväskyläläisyleisön eteen nuoria ja eteenpäin katsovia jazz-yhtyeitä

Pysähdyn työmatkalla Popparin terassille, jossa ajaudun aiheeseen sopivasti väittelyyn Grammy-palkitun jazzpianistin kanssa. Muusikon näkemyksen mukaan jazz tulee kuolemaan, samoin kuin klassinen musiikki. Uutta suomalaista jazzia edustavan Summer Jazz Klubin vetäjä Henriika Steidel-Luodolla on kuitenkin jazzin elinvoimasta tyystin erilainen näkemys.

– Jos ajatellaan vaikka tuommoista vanhaa, Petersonin koulukunnan jazzia niin joo, eihän se juuri mihinkään mene. Samalla tavalla voisi väittää kuitenkin vaikkapa Mozartin edustaman klassisen koulukunnan olevan kuollutta musiikkia. Klassista musiikkia kuitenkin sävelletään aktiivisesti ja esitetään koko ajan ympäri maailmaa, Steidel-Luoto kokee.

Summer Jazz Clubilla on Jyväskylässä uskollinen ja innokas yleisönsä, ja myös paikalliset sinfoniakonsertit ovat tästään täynnä – eivätkä vain Mozartin takia. Steidel-Luodon optimismi on uskottavaa. Klubin vetäjän mukaan jazzmusiikin suosio selittyy juuri tuoreudella.

– Meidän klubillamme esiintyy ainoastaan artisteja, jotka säveltävät oman musiikkinsa ja vievät täten jazzia tyylilajina eteenpäin, Steidel-Luoto sanoo.

Klubikonsertissa on aivan erityinen kierre haastatteluiltana. Summer Jazz Clubin alkuperäinen perustaja, klubia neljä kesää vetänyt Antti Lähdesmäki esiintyy helsinkiläisen trionsa Grind 3:n kanssa. Samalle lavalle nousee myös klubin nykyisten vetäjien luotsaama Henriika Steidel Group. Yleisöä on paikalla suorastaan kylliksi, jazz on elävää, intensiivistä ja sähköistä. Vaan palataanpa vielä jazzin uudistamiseen.

– Aloin säveltämään jazzia aktiivisesti vasta ollessani vaihto-opiskelemassa Hollannissa Prins Claus -konservatoriossa. Meille opetti sävellystä Miles Davisin kanssa musisoinut Todd Coolman, joka kehoitti luomaan joka viikko kymmenen tahtia soivaa musiikkia, kertoo Steidel-Luoto säveltäjäksi heräämisestään.

Aluksi sävelkynää ujostutti, mutta kun Coolman sai viimein kuullakseen Henriikan sävellyksiä, ei tämä antanut nuoren laulajan enää lopettaa.

– Älä koskaan lopeta säveltämistä, hän käski minua, nauraa Steidel-Luoto.

Siitä pitäen Steidel-Luoto on tehnyt työtä suomalaisen jazz-kulttuurin hyväksi.

– Koulutukseltani olen paitsi laulaja, myös pasunisti, joten sävellän lauletun jazzin ohella paljon myös puhaltimille. Yhtyeessäni en soita pasuunaa, mutta toisinaan yhdyn äänelläni ikään kuin instrumentaalisesti yhdeksi puhallinsektion jäsenistä, kuvailee Henriika tyyliään.

Jyväskylä on ollut lohjalaislähtöiselle laulajalle hyvä paikka kasvaa muusikoksi.

– Täällä on päässyt heti mukaan kaikkialle. Marssin itsevarmasti ensimmäisenä Jyväskylä Big Bandin intendentin luo, ja sen myötä olen saanut soittaa Ilmavoimissa, Jyväskylä Sinfoniassa ja Kaupunginteatterilla. Helsingissä vastaavanlainen skenen haltuunotto olisi paljon vaikeampaa, kertoo pääkaupungissa pasunistiksi opiskellut Steidel-Luoto.

Erääksi merkittävimmistä tekijöistä Jyväskylän elävässä ruohonjuuritason jazz-elämässä paljastuu kuitenkin odotetusti ravintola Popparin lava.

– Elävälle musiikille pitää olla paitsi tekijät, myös paikka. Ja meillä on täällä onneksi yksi Suomen elävimmistä jazz-areenoista, kiittää Steidel-Luoto.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .