Uutisen takana: Voiko Jyväskylää kutsua Kirjakaupungiksi?

Jyväskylässä järjestetään kirjamessut 22.–24. marraskuuta. Aiempiin messuihin verrattuna muuttunut on ainakin kaksi asiaa, toivottavasti kolme. Ajankohta on siirtynyt keväästä joulun avaukseen, jolloin ihmiset ovat liikkeellä, ja järjestäjäksi on tullut Jyväskylän messut. On siis lupa odottaa runsaasti kävijöitä ammattimaisesti toteutetuille kirjamessuille.

Kolmas asia liittyy messujen visuaaliseen ilmeeseen ja sisältöön. Toivon, että messuille tulija saa heti vaikutelman uusiin kirjoihin keskittyvästä tapahtumasta. Vanhalla kirjallisuudella on tärkeä paikkansa messuilla, mutta pääpainon pitää olla kauden kirjoissa.

Kävijän näkökulmasta toivon messuille myös isoimpien kustantamojen läsnäoloa omilla osastoillaan. Millä keinoin syksyllä Turun ja Helsingin kirjamessuihin satsanneet isot kustantamot ja valtakunnalliset kirjailijanimet houkutellaan Jyväskylään?

Kirjamessut on kaupallinen tapahtuma, mutta ei pelkästään sitä. Jos mihin, niin kirjaan pohjautuvaan tapahtumaan voi rakentaa syviä sisältöjä. Kirjallisuus on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kaunokirjallisuus perkaa, heijastaa ja jopa ennakoi ajan ilmiöitä notkeasti tieteellistä tutkimusta nopeammin. Kirjallisuus on lähtökohdiltaan monimuotoista, sen toivoisi välittyvän myös messuilla. Menestyskirjojen rinnalle runoutta, sarjakuvaa ja muuta vähemmän huomiota saavaa kirjallisuutta. Sivistys- ja koulukaupungin messuteemoihin sopivat myös äidinkieli, kirjoittaminen ja lukeminen.

Kirjan voi hankkia verkkokaupastakin, mutta messujen ehdoton etu on mahdollisuus päästä hypistelemään ja selailemaan kirjoja, kuuntelemaan kirjailijahaastatteluja ja vaihtamaan ajatuksia.

Toivottavasti Jyväskylän kirjamessut onnistuvat ja ne toteutetaan kunnianhimoisesti, jotta tapahtumasta tulisi jokavuotinen.

Samaan aikaan pidettävät viini- ja ruokamessut istuvat kirjan kylkeen, hyvinvointiinhan kaikki liittyvät.

Millainen kirjakaupunki Jyväskylä on ja voiko Jyväskylää kutsua Kirjakaupungiksi? Aiheesta keskustellaan lauantaina Jyväskylän Kevään yleisölle avoimessa paneelissa B-salilla klo 16 alkaen. Tilaisuuteen osallistuvat Jani Kokko (pj.), Irma Heiskanen, Pirjo Hassinen, Vesa Lahti, Eeva Rohas, Olli-Pekka Tennilä ja Risto Urrio.

Arvelen, ettei kirjakaupunkiliike ole monellekaan kaupunkilaiselle tuttu, vaikka Jyväskylä on jopa julistautunut Suomen kirjakaupungiksi. Se tapahtui vuonna 1997. Brändi ei syntynyt, eikä sitä ole tavoitteellisesti rakennettu. Haaveita tietysti voi aina olla.

Konkreettista on sen sijaan se, että kymmenen viime vuoden aikana Jyväskylässä on virinnyt elävää kirjallista kulttuuria. On menestyvät, populaareihin tietokirjoihin ja osin kaunokirjallisuuteen keskittyneet kustantamot Atena ja Docendo, sekä kirjallisuutta uudistava jyväskyläläis-helsinkiläinen Poesia. Kaupungissa asuu nuoria, palkittuja kirjailijoita, joilla on taustaa Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden ja kirjoittamisen opinnoista. Kirjailijatalolla toimitaan jälleen aktiivisesti ja Vakiopaineessa järjestetään kirjallisia klubeja.

Viralliseksi Kirjakaupungiksi en rohkenisi Jyväskylää nimittää, vaikka moniäänistä ja energistä kirjakulttuuria kaupungissa jo ilahduttavan paljon onkin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .