V.S. Luoma-aho toi antiikin filosofin 30 luonnekuvaa nykyaikaan – Satiirisesta Luonteita-kirjasta syntyi kolmen taiteilijan yhteistuotanto

Kaikki lähti kirjan kansista. Runoilija V.S. Luoma-aho törmäsi Theofrastoksen (n. 371–287 eaa.) Luonteita-teokseen ensi kertaa Vanhan kirjan talvi -tapahtumassa Jyväskylän kaupunginkirjastossa reilu vuosi sitten. Pentti Saarikosken 1960-luvun lopulla kääntämä teos oli nostettu esille kirjaston varastosta.

– Tykkäsin tosi paljon kirjan taitosta, fonteista ja miltä se ylipäätään näytti, Luoma-aho kertoo.

Kirjaa selailtuaan hän päätti tehdä siitä oman versionsa. Ensin sen piti olla identtinen näköisversio, mutta projektin edetessä idea muuttui. Näyttävä ulkomuoto kuitenkin säilyi, ja Luoma-aho sai mukaan myös kuvataiteilija Jaakko Pallasvuon sekä graafikko Tuomas Kortteisen.

Luonteita-teos (Poesia) pohjaa Aristoteleen oppilaan, peripateettiseen koulukuntaan kuuluneen Theofrastoksen opukseen, joka sisältää 30 negatiivista luonnetta ja niiden kuvailua. Luoma-aho kutsuu teosta antiikin ajan self helpiksi.

– Minun käsissäni sitä ei voi enää varmasti kuvata self helpiksi.

Teoksessaan hän säilytti Saarikosken käännökset luonteiden nimistä, mutta muutti sisällöt vastaamaan nykyaikaa. Kuvaukset ovat osittain peräisin kirjailijan omista havainnoista ja osittain hänen mielikuvituksensa tuotetta.

– Yhdessä hahmossa voi olla monta erilaista tosielämän tyyppiä. Minä itse varmaan kuitenkin suurimpana kaikista, Luoma-aho naurahtaa.

Joitain yhtymäkohtia voi löytää myös Theofrastoksen kirjoituksiin.

– Siitä on melko pitkä aika, kun olen viimeksi lukenut alkuperäisen teoksen, joten voi olla, että viitteitä on enemmän kuin mitä muistan. Lähtökohtaisesti siellä on kuitenkin vain yksittäisiä sanoja tai lauseenkäänteitä. Olen myös ottanut suoraan juttuja alkuperäisestä teoksesta, mutta kierouttanut ne päälaelleen tai jotenkin modernimmiksi.

– Esimerkiksi esipuhe on jossain määrin säilynyt sellaisenaan. Siinä Theofrastos muun muassa väittää eläneensä 99-vuotiaaksi. Se kiehtoi minua, sillä tuskin hän on missään Ateenassa elänyt niin pitkään.

Idea kirjan kuvitukseen syntyi alun perin Luoma-ahon parhaan ystävän, runoilija-kirjailija Harry Salmenniemen päässä.

– Harry ehdotti, että kuvitus toisi kirjaan hyvää rytmitystä, eikä se näyttäisi liikaa vitsikirjalta. Innostuin ajatuksesta ja mietin heti Jaakko Pallasvuota, jonka olen tuntenut jo useamman vuoden ajan, Luoma-aho kertoo.

Pallasvuo oli heti mukana projektissa, ja myöhemmin mukaan tuli myös graafikko Tuomas Kortteinen. Hän vastasi kirjan taitosta ja muusta ulkoasusta.

– Me tekijät emme tavanneet kertaakaan prosessin aikana. Tuomasta en ole itse asiassa tavannut koskaan, Luoma-aho kertoo.

Sähköpostikirjeenvaihdon myötä syntyi kuitenkin kolmen taiteilijan yhteisteos, jossa kuvat ja tekstit kulkevat käsi kädessä. Luoma-ahon kirjoittamia luonteita kuvittavat Pallasvuon antiikin seinäkirjoituksista, Picassosta ja sarjakuvista ammentaneet surrealistiset piirustukset. Luoma-ahon mukaan noin 70 kuvasta mikään ei kuitenkaan ole piirretty mitään tiettyä luonteenpiirrettä ajatellen.

– Jaakko vaan lueskeli tekstejäni ja piirsi. Yllättävän hyvin luonteet ja kuvitukset menevät yhteen, Luoma-aho sanoo.

Luonteita-teoksen piti alun perin olla Luoma-aholle vain yhdenlainen väliprojekti ennen uuden runokirjan julkaisemista. Lopulta se kuitenkin paisui tarkoitettua suuremmaksi.

– En kirjoittanut teosta miksikään pamfletiksi tai mitenkään yhteiskuntakriittiseksi. Se voi kyllä olla sitä yleisellä tasolla. Luonteissa on paljon sellaisia, joita itse halveksun, kuten virkainto, Luoma-aho sanoo.

Yhtä lempiluonnetta hän ei pysty mainitsemaan.

– Rupesin ajattelemaan jopa oudolla lämmöllä noista kaikista luonteista. Olen pohtinut myös omaa lemppariani, mutta koska ajattelen niitä lähinnä teksteinä, se on vaikeaa. Mieltymys pahuuteen olisi kuitenkin ehkä suosikkini, hän sanoo.

Mieltymys pahuuteen

”Se, joka väsymättömästi peittää kanssaihmisiltään elämänkaaren tavaramuodon, auttaa kaatuneen oitis ylös ja kysyy sattuiko ja puhuu seuraavassa hengenvedossa hehkuvin sanoin Kansaneläkelaitoksesta. Nautiskelee eläimen lihaa häpeilemättä, mutta syö hedelmiä kohtuudella ja pahoittelee kun saa syödäkseen niin vähän. Syö aina kasviksensa, ajaa autolla ja hikoillen kiristelee hampaitaan. Pukee ylleen vaatteita ja vaatettaa vielä lapsensakin, mutta toisen lapsen riisuu alasti ja unohtaa sitten niin tehneensä. Alkaa itkeä pillittää mistä hyvänsä veroja kiristävästä laista. Halveksuu haudastaan niitä, jotka tekeytyvät kuolleiksi. Äärimmäisen koulukiusattu, sittemmin mukautumattomuuden ahjossa iskukuumennettu moralisti. Tuulessa lakoava. Suree roistojen, nistien ja kaikenlaisten koulusurmaajien kärsimystä, joka on heidän harteilleen ulkoisesti langetettu, mutta ei ole siitä vähääkään pahoillaan. Ei oikeastaan ymmärrä ensinkään, miksi tästä kaikesta hössötetään niin paljon. Tuntee yllään esi-isien painon. Pahaan mieltynyt astuu lentokoneeseen, kuulee potkurien jylinän. Hän lentää vuorien yli, vesien ja mantereiden yli, kymmeniä kertoja elämässään hän lentää itseään pakoon. Hän ei katsele taakseen jäänyttä suurta, kokonaisen elämän hiilijalanjälkeä.”

Ote V.S. Luoma-ahon kirjasta Luonteita.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .