Valokuvataiteilijoiden sukupuuttouhka väistyi – läänintaiteilija Marko Hämäläinen pohtii työkseen muun muassa nuorten syrjäytymistä

Keskisuomalaisesta valokuvataiteesta voi olla ylpeä, toteaa valokuvauksen läänintaiteilija Marko Hämäläinen. Hän aloitti kolmevuotisessa tehtävässä helmikuussa.

– Keskisuomalainen valokuvataide eroaa muusta Suomesta rohkeudellaan. Täällä ei niin paljon laskelmoida, minkälaiset teokset myyvät, Hämäläinen sanoo.

Valokuvataiteella on Keski-Suomessa Hämäläisen mukaan vahvat ja vanhat juuret. Tässä osansa on Luovan valokuvauksen keskuksella. Jyväskylässä toimiva keskus on ollut vahva valokuvataiteen vaikuttaja koko Suomen mittakaavassa vuodesta 1989 lähtien.

Hetki sitten keskisuomalainen valokuvataide oli Hämäläisen mukaan kuitenkin suorastaan sukupuuttouhassa.

– Nuoren polven valokuvataiteilijoita ei alueellamme ollut, ja ne muutamat vanhat luottopelurit joutuivat kituuttamaan pienten apurahojen varassa epävarmoina tulevaisuudestaan. Meillä on kyllä muutamia hienoja pitkän linjan tekijöitä, esimerkiksi Martti Kapanen, Rune Snellman ja Maija Holma. Heidän rinnalleen on nyt noussut uusi sukupolvi nuoria.

 

Läänintaiteilija työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Hämäläisen tehtävä on sijoitettu lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämisohjelmaan.

Niinpä valokuvataiteen läänintaiteilija Hämäläinen pohtii työkseen muun muassa, miten ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

– Nuorille täytyy olla tarjolla muutakin tekemistä kuin ”R-kioskin nurkalla syljeskelyä”. Keski-Suomessa taiteeseen keskittyvää harrastustoimintaa on melko paljon, mutta olen huomannut, että pohjoisessa Keski-Suomessa toimintaa on vähemmän. Siksi haluan järjestää sinnekin muun muassa työpajatoimintaa sekä pysyvämpiä ratkaisuja, esimerkiksi kerhoja.

Hämäläinen korostaa, että toimintaan voi lähteä kuka tahansa mukaan.

– Helposti suurempi kohderyhmä kokee, että kerhot on tarkoitettu jollekin tietylle, jo osaavalle porukalle. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa pitää tehdä näkyvämmäksi. Kuka tahansa voi osallistua ja se on kivaa!

Hän muistuttaa, että osallistumisesta huolimatta kaikista ei tarvitse tulla valokuvataiteilijoita; se on kutsumus, johon taiteilijat ajautuvat.

 

Valokuvaus on nykyään lähes kaikkien saatavilla esimerkiksi älypuhelimien kehittyneiden kameroiden kautta. Paljon on puhuttu siitä, että ammattilaisuuden merkitys katoaa.

– Valokuvaaminen on helpottunut digitalisoitumisen ja tekniikan kehittymisen kautta. Se on tuonut alalle kaikenlaista yrittäjää. Mutta ammattilaisuus ei silti katoa: valokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden on vain pitänyt perustella paikkansa uusiksi. Se on positiivinen asia.

Hänen mukaansa toisinaan unohdetaan, että valokuvauksessa on kyse muustakin kuin käyttöohjeiden lukemisesta ja kuvankäsittelyohjelmien haltuunotosta. Ennen kaikkea valokuvaaja työskentelee luovuuden kanssa. Myös lahjakkuudella on Hämäläisen mukaan suuri rooli, mutta hyvä valokuvaaja tarvitsee lisäksi sivistystä.

– Pitää olla kiinnostunut yhteiskunnasta ja muista taiteista, olla avoin maailmalle. Taiteen tehtävä on kouhia ja pöyhiä yhteiskuntaa, kommentoida ja välillä kohauttaa sitä.

Hämäläinen vannoo hitauden ja viisauden nimeen – ne ovat hänen mukaansa katoamassa.

– Tilalle on tullut nopeatempoinen älykkyys. Mutta älykkyys ja viisaus ovat kaksi hyvin eri asiaa. Esimerkiksi Instagramista tutuissa julistemaisissa kuvissa korostuu nopea mielihyvä -kokemus. Taiteessa mennään hitaammin pintaa syvemmälle. Taustalle latautuu asioita, jotka eivät välity kuvapinnasta.

Hämäläisen siirtymä taiteilijasta muita työkseen auttavaksi läänintaiteilijaksi sujui helposti.

– Se sopii hyvin elämänfilosofiaani, sillä olen aina halunnut auttaa muita ja jakaa hyvää fiilistä.

Hän kuitenkin myöntää, että toisinaan on piinaavaa, kun ei pääse tekemään omaa taidetta. Työ läänintaiteilijana kuitenkin kerryttää ajatuspankkia, kun on koko ajan taiteen ja erilaisten tekijöiden kanssa tekemisissä.

Kun Hämäläinen pääsee jälleen tekemään omaa taidetta, aikoo hän jatkaa ihmisen ja luontosuhteen kriittistä tutkiskelua. Hämäläinen on kuvannut paljon esimerkiksi arktisissa olosuhteissa Suomen Lapissa. Aiheina on usein lumi ja jää.

– Minulla on jatkuva ikävä talvea sekä kaipuu pohjoiseen pelkistettyyn maisemaan ja armottomiin olosuhteisiin. Se on vahva osa identiteettiäni.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .