Valtion tukirahoista syntyi teatterialalla kiistaa – toisilta leikataan, toiset saavat lisää

Erimielisyys kiteytyy Svenskanin ja Tampereen Työväen Teatterin tukiin.

Suunnitelma teattereiden valtionrahoituksen muuttamisesta herättää närää ja ihmettelyä. Ilmeinen kipupiste on siinä, miten eri tavoilla esitetty muutos kohtelisi Svenska Teaternia ja Tampereen Työväen Teatteria (TTT).

Svenska Teatern ja TTT ovat nyt samassa erikoisasemassa: vain nämä kaksi teatteria saavat rahoituksestaan valtionosuutena 60 prosenttia. Muille teattereille valtionosuus tuo budjetista noin kolmasosan.

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä ehdottaa, että valtion rahoitus Svenska Teaternille selvästi lisääntyy, mutta TTT:lle tuntuvasti vähenee.

TTT varoitti tuoreeltaan, että ehdotettu vuosibudjetin noin kahden miljoonan euron vähennys vaarantaisi teatterin toiminnan etenkin suuren näyttämön osalta. Ehdotus on kannanoton mukaan myös aluepoliittinen katastrofi, minkä lisäksi se veisi TTT:ltä kansallisnäyttämön aseman.

– Yleisesti käytetyn kansallisnäyttämö-nimityksen taustalla on TTT:n jo vuosikymmeniä saama korotettu valtionosuus, sanoo TTT:n johtaja Maarit Pyökäri.

Kulttuuriasianneuvos Katri Santtila opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että Svenskanin ja TTT:n korkeampi valtionosuus on perustunut siihen, että nämä kaksi teatteria on katsottu valtakunnallisesti merkittäviksi.

– TTT:n osalta se on tarkoittanut lähinnä työväenteatteri-ajatuksen ylläpitämistä. Suomessahan on edelleenkin kaksi harrastajateattereiden liittoa, Suomen harrastajateatteriliitto ja Työväen näyttämöiden liitto. Mutta TTT:llä ei ole ollut mitään kansallisnäyttämön asemaa, vaan se on katsottu kansallisesti merkittäväksi.

Santtilan mukaan kulttuurin valtionosuustyöryhmä ei nyt löytänyt mitään erityistä syytä siihen, että TTT:tä pitäisi kohdella eri tavalla kuin kymmeniä muita teattereita.

Kansalliskielet samalla viivalle

Svenska Teaternin osalta työryhmän johtopäätös oli päinvastainen. Esityksen mukaan Svenskan tulisi nostaa kansallisen taidelaitoksen asemaan, jossa ovat nyt esittävän taiteen puolelta Kansallisteatteri ja Kansallisooppera. Kansallisten taidelaitosten rahoitus ei tule valtionosuuksista, ne saavat 75 prosenttia budjetistaan valtion talousarviossa omalta momentiltaan.

– Työryhmä katsoi, että kun meillä on perustuslaissa kaksi kansalliskieltä, myös toinen kansalliskieli ansaitsisi kansallisen taidelaitoksen aseman, Santtila perustelee.

Valtionosuustyöryhmän ehdotukseen sisältyi kuitenkin viisi eriävää mielipidettä. Esitys on lisäksi vasta lähdössä lausuntokierrokselle, joten on auki, toteutuuko se, ja jos niin käy, millaisena.

Santtilan mukaan on tavoitteena, että uudistus lainmuutoksineen tulisi voimaan vuonna 2020. Hänen mukaansa TTT:llä olisi tuon jälkeen siirtymäaika valtion rahoituksen supistumisessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.