Villin Pohjolan kulta

Villin Pohjolan kulta

Finnkino
Lännenelokuva on amerikkalaisen elokuvaperinteen vanhin ja myyttisin lajityyppi, jonka juuret ulottuvat aivan elokuvatuotannon alkuun saakka. Suomessa ei westernejä ole juuri tehty. Kaikki suomalaiset lännenelokuvat mahtuvat yhden käden sormilla laskettaviksi. Kirjallisuudessa ja musiikissa sen sijaan lännen tematiikka toteutui maassamme laajemmin.

Aarne Tarkas käsikirjoitti ja ohjasi vuonna 1963 teoksen Villin Pohjolan kulta, jonka tuottajana toimi legendaarinen T. J. Särkkä. Laajat luontokuvat avaavat elokuvan ja pian näemme kolme miestä ratsastamassa hevosillaan. Miehet laulavat laulua villistä pohjolasta, miehien ja luonnon maasta. Kyse on Vornan veljeksistä, Joelista ( Åke Lindman), Kaista ( Vili Auvinen) ja Tommista ( Helge Herala).

He kohtaavat luonnon helmassa punatukkaisen ja tulisen Karin Jäärän ( Tamara Lund). Saluunatappelut ja monet muut lännenelokuvan kerrontaan liittyvät tapahtumat leimaavat Tarkaksen mustavalkoisena toteutettua ohjausta. Vornan veljekset joutuvat syytteeseen niin menneistä kuin nykyisistä rikoksista, samalla kun Kauko Helovirran tulkitsema pankkiiri ja kapakanomistaja ( Leo Jokela) juonittelevat.

Westernin henkeä on pyritty saamaan teokseen monin keinoin. Ulkokuvaukset tehtiin Kuusamossa ja Lapin eksotiikkaan tuotiin mukaan alun porokuvastolla. Mukana on myös saamelaisia, joita nyt kutsutaan intiaaneiksi. Tarkaksen hyödyntämä rinnakkaisleikkaus selventää kerronnan asetelmia, joissa on oma jännitteensä. Villi Pohjola -elokuvia tehtiin kaikkiaan kolme ja Villin Pohjolan kulta on niistä kerronnallisesti kehittynein.

Kokonaisuudessa on oma koomisuutensa ja ajoittainen kömpelyytensä. Silti Åke Lindman ja erityisesti Helge Herala tekevät toimivat roolityöt. Tamara Lund on pirteä roolissaan, vaikka näyttelijätyö on hieman pakotetun oloista. Lähikuvat Tamara Lundin kasvoista korostavat hänen sensuellia olemustaan. Rose-Marie Precht nähdään kapakkalaulajattarena. Reino Helismaan sanoitukset ja Erkki Melakosken musiikki kuuluvat olennaisina kuvaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Levyarvio: Hyvin tehtyä musiikkia lapsiperheille – leikkimistä ei saa unohtaa, Tuomo Rannankari muistuttaa

"Honiini" ei kuulosta yhtä hyvältä kuin "hobitti", päätti kääntäjä Kersti Juva 1970-luvulla, ja loppu on historiaa

Sinfis soittaa musiikin Charlie Chaplinin Sirkus-elokuvaan lauantaina – Mykkäelokuvan ikoni Chaplin sulatti sydämet kulkurihahmollaan

Kurjien kelien ystävä Edu Kettunen kirjoittaa tuulesta ja sateesta tunnelmaa lauluihin – Pitkän uran tehnyt muusikko keikalla lauantaina Popparissa

Jyväskylän kaupungille 194 000 euron avustus – Tehtävänä kehittää Keski-Suomen kuntien nuorten kulttuuripalveluita

Joutsan Haihatuksessa valotaideviikonloppu, tilausbusseissa live-musiikkia ja paikan päällä esiintyy Kauko Röyhkä

Tv:n Kultainen Venla -ehdokkaat julki – nämä ohjelmat ja tekijät ovat ehdolla

Arvio: Kuulla ehkä voit tuulen soiton – Helvi Juvosen runojen juhlaesitys Jyväskylässä oli lumoava matka sanoihin

Teatteriarvio: Jyväskyläläisen Teatteri Kruuvauksen esikoisnäytelmä on kolmiodraamavuoristorata hersyvän hauskan ja raastavan välillä

Ensin linna, sitten teosofitemppeli – Tanssiteatteri Krampin trilogian päätösosakin nähdään erityisessä paikassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.