Ylioppilasteatteri pureutuu syksyllä vallankäyttöön – väylänä toimii Ruotsin kuningatar Kristiinan tarina, joka hylkäsi perinteiset sukupuoliroolit

Vallankäyttö ja sukupuoliroolit ovat keskiössä Jyväskylän ylioppilasteatterin syksyn näytelmässä Kuningatar K.

Jyväskylän ylioppilasteatterin avoimet harjoitukset Ilokivessä, työryhmän lisäksi läsnä on myös yleisöä.

Ohjaaja Susi Nousiainen ja koreografi Ayla Brinkmann huutelevat ohjeita näyttelijöille, jotka koettavat niitä kuuntelemalla ja improvisoimalla tavoittaa oikeanlaisen ilmaisun sävyn.

– Kiihkeitä, intohimoisia, merkityksellisiä kohtaamisia!

– Voisit ehkä vähän häiriintyä ja ärtyä, kun et kestä sitä huomiohakuisuutta.

Avointen harjoitusten idea on läpinäkyvyys. Tämä on johdantoa paneelikeskustelulle, jossa Nousiainen, teatteriohjaaja Erika Hast ja Jyväskylän ylioppilasteatterin JYTin hallituksen puheenjohtaja Petra Luukkainen alustavat keskustelua ohjaamisen etiikasta: millaisia vaatimuksia ohjaajalle johtajana tuo se, että hänen työmateriaalinaan on toisten ihmisten tunnerekisteri? Kuinka ohjaajuutta voisi kehittää neuvottelevampaan ja sensitiivisempään suuntaan?

– Kirjoitan itse parhaillaan oppikirjaa eettisestä ohjaamisesta sukupuolen näkökulmasta ja tiesin, että Erika Hast tekee opinnäytetyötä eettisestä johtamisesta. Aihe tuntuu kiinnostavan monia teatterintekijöitä ainakin Jyväskylässä, kertoo Nousiainen.

Harjoiteltava näytelmä on Laura Ruohosen Kuningatar K. Se perustuu Ruotsia vuosina 1632–1654 hallinneen Kristiinan elämäntarinaan. Ruohosen näytelmä haastaa yleisön pohtimaan minuutta, sukupuolirooleja sekä vallankäyttöä: oikea Kristiinakaan ei hyväksynyt ilmeisiä naisen, äidin tai vaimon rooleja.

Ohjaaja Susi Nousiainen käsittelee prosessin myötä oman elämänsä suurinta muutosta: sukupuolenkorjausprosessia naisesta mieheksi.

– Teen päiväkirjaa työprosessista ja pohdin sukupuolen näkökulmasta ohjaajan vallankäyttöä ja käytännön keinoja, joilla ryhmäkulttuurin voi pitää hyvänä.

Harjoitusten jälkeen käydyssä keskustelussa ohjaajan ja ylipäätään johtajan valtaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Kuinka kehittää kommunikaatiota niin, että työryhmän jäsen uskaltaa sanoa, jos jokin tuntuu ikävältä?

– Tulee keskustella yhdessä siitä, miten tästä tehtäisiin mahdollisimman hyvä, ja että kaikki ovat tekemässä samaa taideteosta, ettei ohjaaja vain runno omaa näkemystään, kertoo Nousiainen.

– Pyrin siihen, että ryhmäytymisen ja luottamuksen rakentamisen kautta ihmiset uskaltavat myös enemmän heittäytyä ja kokeilla. Yhteinen lämppä aloitusrituaalina ja lopun höntsäily ja irti päästäminen ovat tärkeitä.

Nousiaisen mielestä näyttelijältä emotionaalista heittäytymistä vaativan ohjaajan tulee myös olla “askelta syvemmällä” oleva turvaverkko.

– Toisaalta kaikkea ei voi koskaan hallita eikä ohjaaja voi tietää, mikä seikka mahdollisesti aktivoi jonkun näyttelijän henkilökohtaisen trauman.

Ohjaajat eivät valta-asemansa vuoksi voi toimia näyttelijöiden terapeutteina ja heidän tulee varoa, etteivät käytä työryhmää itsensä terapoimiseen.

– Pitääkö näyttelijän mennä tiloihin, jotta saa aikaiseksi tiloja? kysyy Nousiainen.

– Mielestäni se ei palvele tarkoitusta. Tunnetilan pitää syntyä katsojassa. Näen mieluummin ihmisten itkevän katsomossa kuin näyttelijän lavalla, vastaa Hast.

Herkkiä asioita käsiteltäessä avainasemassa ovat kommunikaatio ja luottamus. Vaaditaan myös itsereflektiota, tilannetajua, kykyä tunnistaa ja myöntää omat virheensä ja muuttaa toimintaansa.

– On ollut tilanteita, että näyttelijä ei pysty menemään siihen tunnetilaan, jota mä olen pyytänyt. Silloin mietin, olenko pyytänyt väärin juuri tässä hetkessä juuri tältä ihmiseltä, kertoo Hast.

Kuuntelu on keskeistä.

– Minä aina kysyn. Tenttaan näyttelijöiltä, että onko siellä jotain mistä ette ymmärrä, että miksi tehdään näin. Aina löytyy jotain, kertoo Hast.

Tilan luominen palautteelle on tärkeää.

– Ylioppilasteatterilla on pidempään ollut käytössä produktiokummi per proggis, jolle toivottavasti uskaltaa puhua, jos ei jostain syystä ohjaajalle uskalla, kertoo Luukkainen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .