Yrjö Teeriaho - Kulkijoiden vanhaa Saariselkää, autiotupien kertomaa tarinoita


Yrjö Teeriaho
Kulkijoiden vanhaa Saariselkää,

Autiotupien kertomaa tarinoita

Ykin Kartat Oy 2009, 254 s.
Anterinmukka, Luirojärvi, Luulampi, Muorravaarakanruoktu, Suomunruoktu, Tahvontupa, Tuiskukuru. Tuttuja nimiä niin kartalta kuin autiotupinakin Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston maisemista Saariselältä. Vuonna 1983 perustetun Urho Kekkosen kansallispuiston autiotupaverkosto on maailmanmitassa ainoalaatuinen sekä tiheydessään että käytettävyydessään. Kauimmillaan kymmenien kilometrien päässä lähimmästä tiestä yli puolensataa majoituspaikkaa, kun varaus- ja vuokratuvat lasketaan mukaan. Suurin osa on kuitenkin kulkijoille ilmaisia avoimia autiotupia.

Karttakeskuksen entinen tuotantopäällikkö ja nykyinen tietokirjailija Yrjö Teeriaho neljättä kirjaa Saariselän maisemista, majoitteista ja erikoisista persoonista vertaa tahtomattaan alan klassikkoon Kullervo Kemppisen Lumikuruun vuodelta 1958. Tämän teoksenhan väitetään aloittaneen lapinhullujen vaeltajien tulvan Saariselän tuntureille ja jokilaaksoihin. Siinä missä Kemppinen kertoo maalailevasti omista vaelluksistaan, Teeriaho keskittyy kertomaan autiotuvista ja vanhoista turvekammeista, joista iso joukko on jo palanut tai sortunut olemattomiin.

Työaikanaan Teeriaho ulkoilukarttojen tekijänä saattoi täydellä palkalla retkeillä Kekkosen tapaan maan komeimmissa maisemissa. Retkillään hän tapasi Itäkairan Prinsessan ja Meäntaisen. Suomun Villen tarinaa kertoi hänen poikansa. Kirjailija on lukenut nykyisen puiston autiotupien vieraskirjoja 1940-luvulta alkaen. Joku kuittaa käväisynsä yhdellä sanalla "Poikkesin". Toinen saattaa vuodattaa sydäntään ja antaa ohjeita sivukaupalla.

Teeriahon teos puhaltaa Saariselän ja Itäkairan majoitteisiin henkeä. Nykyisin olemassa olevista autiotuvista on retkeilijöille ajantasaista tietoa esimerkiksi Suomen autiotuvat -kirjassa, mutta niissä on kustakin kohteesta vain lyhyt luonnehdinta, ei historiaa eikä tarinoita. Uskollisille Saariselän kulkijoille Teeriahon kirja on mukavaa ja kiinnostavaa luettavaa, vaikka monien autiotupien historia onkin kerrottu retkeilymuisteluksissa. Erityisen kiitoksen kirjailijalle voi antaa Saariselän nimistöä ja henkilöstöhakemistoa koskevasta osiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.