Lastenkirjailijan kesämökki on aikuisten paratiisi – lapset kutsuvat Guantanamoksi

Timo Parvelan perhe muuttaa Konneveden mökille heti kesäloman alussa ja palaa kotiin Kirkkonummelle vasta, kun on pakko eli loman loppuessa.

Lastenkirjailija Timo Parvela on kesäkeskisuomalainen.

– Silleen vanhanaikaisesti, hän sanoo.

Vanhanaikaisella hän viittaa siihen, että Parvelan perhe muuttaa Konneveden mökille heti kesäloman alussa ja palaa kotiin Kirkkonummelle vasta, kun on pakko eli loman loppuessa.

Vanhanaikaiselta kuulostaa sekin, ettei saaressa sijaitsevalla mökillä ole juoksevaa vettä ja jos aurinko ei paista, ei ole sähköäkään.

Vuodesta 1996 vapaana kirjailijana työskennelleen Parvelan työhuone on kotona. Kun loma alkaa, täytyy vaihtaa maisemaa.

Työhuoneen läheisyydessä on vaikeaa virittäytyä lomatunnelmaan.

– Lomalta sitä toivoo jotain mahdollisimman erilaista. Päivät täyttyvät kalastelusta, puiden hakkaamisesta, ruoanlaitosta ja lueskelusta. Verkkojen laitossa ja setvimisessä saa helposti kulumaan puoli päivää ja kauppareissukin vie kolmisen tuntia, Parvela laskeskelee.

"Konneveden Guantanamo"

Yksi asia on selvä. Mökillä ei tehdä töitä.

– Yhtenä vuonna jätin jonkun työn sillä tapaa avoimeksi, että ajattelin viimeistellä sen kesällä. Se oli huono ratkaisu. Siihen meni koko kesä.

Vaikka saari on aikuisten mielestä idyllinen ja melkeinpä paratiisi, perheen nuoret eivät ole olleet asiasta aina samaa mieltä.

Lasten valitus, ettei ole mitään tekemistä, kuuluu kuitenkin Parvelasta suomalaiseen mökkiympäristöön kuin hyttynen kesään.

Parvelan lapset eivät tee sääntöön poikkeusta. Mökki kulki välillä heidän suussaan nimellä ”Konneveden Guantanamo”.

– Tylsyys on hyvästä. Kyllä lapsi sen tylsyyden lopulta täyttää. Aikuisten on vain kestettävä se alkuun kuuluva valittaminen.

Parvela sanoo omien lastensa saavuttaneen iän, jossa mökki alkaa saada nostalgisia sävyjä.

– Tytär tuli viime kesänä mökille ihan omasta tahdostaan.

Yli 80 lasten kirjaa

Parvela sanoo, että illuusio lastenkirjailijasta, jonka mieli poreilee ideoita, ei pidä paikkansa. Tätä on vaikea uskoa, sillä Parvela on kirjoittanut yli 80 lastenkirjaa ja useita televisio- ja radiokäsikirjoituksia. Hänen kirjojaan on käännetty yli kolmellekymmenelle kielellä ja myyty noin 1,5 miljoonaa kappaletta.

Saksalainen tuotantoyhtiö suunnittelee parhaillaan Ella-kirjoista elokuvaa ja Ranskassa peli- ja tv-firmat ovat kiinnostuneet norjalaisen kirjailijan kanssa yhteistyönä tehdystä Kepler62-avaruusseikkailusta. Paten jalkapallokirja taas oli ehdolla Saksassa vuoden lasten jalkapallokirjaksi.

Kirjat eivät kuitenkaan synny tuosta vaan. Ne vaativat mielensopukoiden nuohoamista.

– Varsinkin keväällä tarinoita saa kaivella jostain laarin pohjalta perunoiden alta.

Vielä ei ole käsi osunut laarin pohjaan, eikä paluu opettajan penkille käynyt mielessä.

Parvela sanoo lastenkirjallisuuden olevan maailman tärkeintä kirjallisuutta.

– Se kuulostaa vähän imelältä väitteeltä, mutta totta se on. Jos ei ole lastenkirjallisuutta ei kohta tarvita aikuistenkaan kirjoja. Ei kukaan aloita lukemista Camus’n Sivullisella.

Parvela sanoo lastenkirjallisuuden olevan kirjallisuutta puhtaimmillaan. Ulkokirjallisilla tekijöillä kun ei ole myyntiin juuri minkäänlaista vaikutusta. Finlandia-palkinto pompauttaa kirjan myynnin uusiin sfääreihin, mutta Finlandia Junior -palkinnolla ei ole juurikaan vaikutusta myyntilukuihin.

– Jos ihmisille näyttäisi kymmentä kuvaa suomalaisista lastenkirjailijoista, he tunnistaisivat kuvasta Kirsi Kunnaksen ja ehkä Sinikka ja Tiina Nopolan koska heitä on kaksi, Parvela huomauttaa.

– Ei sillä, että haluaisin tulla tunnistetuksi katukuvassa, Finlandia Juniorin vuonna 2006 saanut Parvela lisää nopeasti.

Vaikka eletään kesää, Parvelan ajatukset ovat juosseet jo jouluun. Hän käsikirjoittaa TV2:n Joulukalenteria.

Viime vuoden kalenterissa puhuttiin toistuvasti Keuruusta. Ensi jouluna tutustutaan johonkin toiseen Keski-Suomen kuntaan. Mihin, sitä Parvela ei suostu paljastamaan. Ja koska nyt on kesä, on työasiat soveliasta jättää hetkeksi unholaan.