Marjat säilöön "yhden kosketuksen periaatteella" – näin se tapahtuu

Poimittavaa riittää kotitilalla. Silti syksyn paras palkinto on päästä puolukkametsään, Raitaniemen marjatilan yrittäjä Taina Paakkunainen kertoo.

– Olimme hakemassa Suonenjoelta mansikoita, kun 5-vuotias poikani kysyi, miksi ei laiteta mummolaan mansikoita, niin ei tarvitsisi täältä asti hakea. Poika sanoi sen niin viattomasti, että se kolahti, muistelee Taina Paakkunainen.

Automatkan rupattelusta tuli täyttä totta. Taina istutti miehensä Arin kanssa ensimmäiset rivit mansikkaa sukutilan maille Liimattalaan vuonna 1998.

– Oltiin kamalan innostuneita. Emme välittäneet edes siitä, että pellot olivat luopumiseläkepeltoja, joten ne kasvoivat valtavasti heinää.

Paakkunaisten periaatteena on ollut alusta saakka kasvattaa marjat luonnonmukaisesti.

– En olisi voinut syöttää lapsille marjoja, jotka on ensin myrkytetty, Paakkunainen korostaa.

Luomu työllistää

Raitaniemen marjatilalla kasvaa nykyisin pääasiassa herukkaa ja vadelmaa. Mansikalla lähdettiin liikkeelle, koska se tuottaa nopeimmin satoa, mutta nykyisin se on pienemmässä roolissa.

Luomutilan ylläpito on työllistävää, koska rikkakasveja tai tuhohyönteisiä ei torjuta kemiallisesti. Kevätkausi käynnistyykin heinien leikkaamisella.

– Leikatusta heinästä pensaat saavat lannoitusta ja suojaa. Lisäksi kaikki pensaat kierretään ja katsotaan, onko tullut ei-toivottuja kasveja, kuten puunalkuja, Taina Paakkunainen kertoo.

Poimintakausi on kiireistä, sillä lämmin jakso voi kypsyttää ison määrän marjoja kerralla. Vadelman kypsymistä on seurattava tarkkaan, sillä se on poimittava juuri oikeaan aikaan. Liian kypsä marja putoaa hyppysistä maahan ja liian raaka taas ei ole riittävän mehukas.

Marjapuskissa helle paahtaa selkään. Poimijoiden pitää kuitenkin varustautua pitkähihaisilla, sillä marjapensaiden oksat raapivat ja hyönteiset pörräävät ympärillä.

– Yleensä lähdenkin aamusta liikkeelle. Laitan joka päivälle urakan. Kun siihen yltää, tuntee työn iloa. Itse itsensä kanssa tässä painii, jos kädet eivät käy, ei tule leipääkään, Paakkunainen sanoo.

"Yhden kosketuksen periaate"

Raitaniemen marjat lähtevät asiakkaalle ”yhden kosketuksen periaatteella”. Kun poimija on täyttänyt rasiallisen, se lähtee saman tien pakastukseen.

– Asiakas saa valmiiksi pakastetut marjat, jotka on valikoitu marja kerrallaan.

Taina Paakkunainen tähdentää, että työtä tehdään sydämellä ja asiakasta varten. Siksi kiittävä asiakaspalaute tuntuu hyvältä.

– Eräs asiakas kuvaili mansikkarasiaamme, että se on kuin koru. Mieleen on jäänyt myös kirje, jossa asiakas kertoi sairauksistaan ja siitä, miten hyötyi meidän marjajauheesta.

Raitaniemi tunnetaan marjajalosteistaan. Mehustamo rakennettiin jo 2003 ja ensimmäinen tuote oli kuningatarmehu. Nykyisin mehuja tehdään useista kotimaisista marjoista.

Marjajauheiden tekeminen lähti Paakkunaisen kuivatusinnostuksesta. Hän vitsailee, että uusien tuotteiden kehittäminen lähtee yleensä siitä, että emäntä saa idean ja isäntä laskee, onko se rahallisesti järkevä toteuttaa.

– Ideoita tulee myös Arilta. Esimerkiksi ruusunmarjamehu oli miehen innovaatio.

Vuodet eivät ole veljeksiä. Viime vuonna herukat kypsyivät poikkeuksellisen aikaisin.

Joskus satokausi kestää syyskuun puolelle. Miten sitten marjatarhuri juhlistaa sesongin päättymistä?

– Minulle on palkinto, kun pääsen puolukkametsään. Metsässä oleminen on meditaatiota ja huvia, Paakkunainen nauraa.

Keski-Suomesta löytyy yli 30 marjatilaa

Hankasalmi: Esko Jäntti

Joutsa: Lehtosen marja- ja hedelmätila, Ari Leppänen, Tommolan Tila

Jyväskylä: Pirttiahon puutarha, Heinämäen luomumarja ja hedelmätila, Lahtelan luomutila, Lepomäen pensasmustikka, Päivärinteen mansikka

Jämsä: Hildenin mansikkatila, Sillanpään luomutila, Simolan mansikkatila, Survosen tila, Uusi-Riihijärven tila

Kannonkoski: Hiekkarannan mansikka

Karstula: Poikosen mansikkatila

Keuruu: Haapamäentalo, Haukkaniemen viljelmä, Kokinmäen marjatila, Markkulan marjatila

Konnevesi: Koivuahon luomutila, Mannisen kotileipomo

Kuhmoinen: Keskisen tila

Laukaa: Huttulan puutarhatila, Koivulan mansikkatila, Ruusulan tila

Luhanka: Marja- ja matkailutila Salvia

Multia: Aholan marjatila, Markkulan marjatila, Uitamon tupa

Muurame: Linnean marjatila, Malinen Irma

Petäjävesi: Maatilamatkailu Kumpunen

Pihtipudas: Jokirinteen mansikka

Pylkönmäki: Riekon marjatila

Toivakka: Kuokkalan tila

Uurainen: Vanamon tila

Äänekoski: Päivärinteen lammastila, Raution mansikkatila, Räihän mansikka Oy

Lähde: www.aitojamakuja.fi