Säveltäjä Kaj Chydenius ja Jaana Jyrkänne-Chydenius ovat mökkeilleet Etelä-Keljossa yli 30 vuotta – "Eiköhän tämä aika rauhallisena paikkana säily"

Kauramäen ja Eteläportin alueet Jyväskylän Etelä-Keljossa ovat juuri nyt valtavan myllerryksen kourissa. Eteläporttiin rakennetaan yritysaluetta, ja Kauramäkeen on vedetty jo valmis kunnallistekniikka, vaikka asuntoalue rakentuukin verkkaan.

– Ensin sinne piti tulla maaliikennekeskus ja valtava kauppakeskus, mutta mitään ei alettu rakentaa, hymähtää Jaana Jyrkänne-Chydenius.

– Ajattelin, että ihan sama, mitä suunnittelette, ei sinne kuitenkaan mitään tule. No, nyt sitten tulee...

Aviomies, säveltäjä Kaj Chydenius nyökkäilee vieressä. Hän on viettänyt kesänsä pienen, Etelä-Keljossa sijaitsevan suolammen rannalla reilut 30 vuotta. Vaimo on tottunut olemaan tontilla huomattavasti pitempään.

– Isoäiti ihastui tähän tonttiin, ja itse olen syntynyt suurin piirtein leikkimökin kokoiseen lautamajaan, jonka naapurin pojat aikoinaan rakensivat tänne, Jyrkänne-Chydenius kertoo.

Nyt ei olla kuitenkaan vanhassa lautamajassa, vaan perinteisessä suomalaisessa kesämökissä. Ikkunasta näkyy pieni lampi, koivikkoa, nurmikkoa ja saunamökki.

– Äitini rakennutti tämän kesämökin, ja itse olen ollut täällä joka kesä. Opin uimaan tuossa lammessa neljävuotiaana – pohja on upottavaa mutaa, jossa ei voinut kahlata.

– Pakkohan siinä oli opetella uimaan.

Pariskunta on valmistautunut lähistöllä tapahtuviin muutoksiin, mutta kovin huolissaan he eivät ole.

– Onneksi alue on suota. Eiköhän tämä aika rauhallisena säily, Jyrkänne-Chydenius sanoo.

Toukokuun lopussa kukkaruukut olivat vielä tyhjillään, mutta jo alkukesästä ne ovat täynnä elämää. Kuva: Esa Jokinen
 

 

Kaj Chydenius kehuu kesäpaikkaa parhaaksi mahdolliseksi. Aikaisemman avioliittonsa aikana hänellä oli kesämökki Orimattilan Karkkulan kylässä Mallusjärven rannalla, mutta siellä tulee käytyä harvemmin.

– Se on nykyisin poikani hallinnassa, Chydenius sanoo.

Chydenius ja Jyrkänne-Chydenius aloittavat kesämökkeilyn yleensä touko-kesäkuun vaihteessa, ja kotiinlähdön aika koittaa joskus loppukesästä. Aika kuluu musiikin, palapelien rakentamisen, saunomisen ja puutarhatöiden parissa.

– Minä sävellän ja Jaana kokoaa palapelejä, Chydenius tarkentaa.

– Näissä harrastuksissa on se hyvä puoli, että ne eivät ole toisensa poissulkevia vaikka samoissa tiloissa ollaankin. Ennemminkin ne tukevat toisiaan.

Mökki on ollut alun perin sähköjä vailla, mutta kun Chydenius asettui taloksi 1980-luvun lopulla, alkoi tapahtua.

– Sähköt piti saada, kun piti nähdä Ranskan avoin tennisturnaus televisiosta, Chydenius kertoo.

Ongelmaan löytyi apu yllättävältä taholta.

– Naapurit ovat lapsuudenkavereitani, Jyrkänne-Chydenius sanoo.

– Yhtenä päivä toinen naapuri tuli mäkeä alas valtavan pitkä sähköjohto mukanaan. Hän veti sen sisään katonharjan alta ja pudotti roikan tupaan vintin luukusta.

– Sitten hän lähti takaisin tontilleen, palasi pienen matkatelevision kanssa ja sanoi, että ”eivätköhän kisat nyt näy”.

Vähän ajan kuluttua toinen naapuri toi vanhan hellan.

– Täällä on kuulemma sähköt, tässä on teille hella, naapuri selitti, Jyrkänne-Chydenius muistelee.

– Siitä seurasi, että seuraavana kesänä tänne laitettiin sähköt.

Myös vesi tulee sisään; sekin naapuriavun tuloksena.

– Letku tulee pintavetona heidän pumppukaivostaan.

Kaj Chydenius säveltää päivittäin myös kesämökillä ollessaan. Kuva: Esa Jokinen
 

 

Tontilla kasvaa nykyisin paljon isoja puita, joista saadaan kaadettua polttopuita vähintään tarpeen mukaan. Aina ei kuitenkaan ole niin ollut.

– Maisema on muuttunut täydellisesti minun lapsuudestani, Jyrkänne-Chydenius sanoo.

– Nykyisissä naapuritaloissamme oli alun perin karjaa. Tämä tontti oli ympäröity kokonaan piikkilangalla, ja sen ulkopuolella oli laidunmaata.

Lehmillä oli tapana tulla tontin reunoille iltalypsyn jälkeen.

– Niillä oli kaikilla nimet. Johtajalehmän nimi oli Usva.

– Itse vietin kaikki kesät noissa taloissa. Navetassa tykkäsin olla aivan hirveästi. Sain myös kerätä emännän apuna kananmunia; kanat olivat vapaina ja munivat minne sattuu. Heinäpellollakin oltiin aina.

Enää eivät lehmät kirmaa laitumilla, mutta mökillä on helppo viihtyä muutenkin. Aiemmin tontille johti pelkkä polku, mutta muutama vuosi sitten se korvattiin tiellä.

– Tie olisi pitänyt tehdä paljon aiemmin, Chydenius sanoo.

– Nyt tavaroiden tuominen sujuu tosi helposti, kun autolla pääsee ihan mökin viereen. Aiemmin kaikki piti kantaa polkua pitkin.

Omalla autolla pariskunta ei kuitenkaan tontille aja.

– Kummallakaan ei ole ajotaitoa, Chydenius sanoo.

– Olemme taksien superkäyttäjiä, Jyrkänne-Chydenius nauraa.

– Tosin saamme hirvittävän paljon naapuriapua. Lisäksi pääsemme aika helposti ostoksille Keljonkeskukseen, koska se on sopivan lähellä.

– Jyväskylän keskustassa tulee käytyä harvemmin.

 

Silloin, kun mökissä ei sävelletä ja koota palapelejä, ollaan ulkona.

– Sateella siellä ei pysty kuitenkaan tekemään mitään, Chydenius sanoo.

– Kun sataa ja aamulla on mittarissa kaksi astetta, ei se innosta lainkaan, Jyrkänne-Chydenius täydentää.

– Joka tapauksessa olemme täällä hirveän sitkeästi. Vaikka Kaj konsertoikin kesäisin ympäri Suomea, pysyy kesämökki tukikohtanamme.

Talveksi mökki ja tontti hiljenevät.

– Tontti on silloin naapureiden valvonnassa, Jyrkänne-Chydenius sanoo.

– Toisinaan he lähettävät meille kuvia siitä, mitä täällä on tapahtunut. Joskus tontilla on vieraillut esimerkiksi ilves.

Naapuriapu tulee keskustelussa esille kerta toisensa jälkeen.

– He ovat suurenmoisia ihmisiä, pariskunta sanoo kuin yhdestä suusta.

Juttu on julkaistu myös Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Kaj Chydenius

Valtava tuotanto

Kuusankoskella vuonna 1939 syntynyt Kaj Chydenius on suomalainen muusikko ja säveltäjä. Hän on 1960- ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen keskeisiä nimiä.

Chydenius on kirjoittanut yli 70 laulunäytelmää, oopperaa tai satuoopperaa, muiden muassa Lapualaisoopperan. Lisäksi hän on säveltänyt oratorioita, kantaatteja, laulusarjoja ja kamarimusiikkia.

Chydenius on säveltänyt musiikin lähes 20 elokuvaan tai televisioproduktioon.

Sävellykset ovat olleet merkittävä osa muun muassa KOM-teatterin ja Agit Prop -yhtyeen toimintaa.

Tunnetuimpia Chydeniuksen sävellyksiä ovat Kalliolle kukkulalle, Sinua sinua rakastan, Kenen joukoissa seisot, Jos rakastat, Nuoruustango ja Ei puolikasta.

Kaj Chydeniuksen nykyinen vaimo on Jaana Jyrkänne-Chydenius. Hän on tehnyt elämänuransa teatterisihteerinä; ensin kahdeksan vuotta Tampereen Ahaa-teatterissa ja sitten 35 vuotta KOM-teatterissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.