Tule kanssani kylpyyn! – Metsäkylvyssä pidetään aistit auki: maistetaan ja haistetaan, miltä metsä tuntuu, maistuu ja tuoksuu

Suomalaiset on saatu huomaamaan metsän virkistävä vaikutus, mutta usein metsään mennään vauhdilla suorittamaan. Ajetaan pyörillä, juostaan, kerätään sangot ja korit täyteen marjoja ja sieniä.

– Aina on joku tarkoitus tai tavoite. Ei pysähdytä rentoutumaan. Pysähtyminen ja hiljentyminen sekä itsensä kuunteleminen ovat avainasemassa, että saamme aivot rentoutumaan ja stressitason laskemaan, sanoo metsäkylpyohjaaja Minna Helminen.

Nykyihminen on koko ajan menossa. Aina on läppäri tai puhelin, joka hälyttää tai piippaa.

– Aivot ylikuormittuvat helposti. Luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista tulee koko ajan uutta tutkimustietoa. Jo 15 minuutin kävely metsässä laskee verenpainetta. Mieli rentoutuu, kun vaikkapa tuijottaa vettä ja kuuntelee liplatusta.

– Mutta ei ole aivan yksinkertaista saada aktiivista mieltä rauhoittumaan ja päästä aivojen lepotilaan. Metsäkylpy on tähän yksi tie, Helminen sanoo.

 

Metsäkylpy on tietoista luonnon kokemista.

– Kuljetaan metsässä ja pysähdysten aikana koetaan luontoa aistien avulla. Rauhoitutaan ja hiljennytään, ei mietitä eilistä eikä tulevaa, ollaan vaan, kertoo Helminen.

Metsäkylpyyn ei tarvita metsämetsää, vaan kaupunkipuisto, järven ranta tai mikä tahansa pieni viheraluekin kelpaa – kunhan on ei ole ylimääräistä hälyä. Mindfulnessista tutut tietoisuustaidot ovat avainasemassa metsäkylpemisen tavoitteen eli mielen rauhoittamisen saavuttamisessa.

– Mielen tehtävä on tuottaa ajatuksia, mutta meidän on hyvä joskus hiljentää se. Se ei ole helppoa, mutta sitkeästi harjoittelemalla siihen oppii.

 

Metsäkylpy on rauhallinen metsäretki. Keskitytään pitämään kaikki aistit auki. Pysähdytään välillä ja pannaan silmät kiinni. Rauhoitutaan seuraamalla omaa hengitystä, kuunnellaan ääniä läheltä ja kaukaa. Kuunnellaan vain, ei ajatella ja analysoida, mitä ääniä ne ovat.

Vähitellen huomaa, kuinka aistit terävöityvät. Tunnetaan, miltä maa tuntuu jalkojen alla, kuullaan kuinka puu kutsuu luokseen. Mennään koskettelemaan sitä. Miltä se tuntuu, miltä se tuoksuu?

Otetaan käteen kuusenkerkkä, silitellään sitä myötä- ja vastakarvaan. Pannaan neulanen suuhun, miltä se maistuu? Tuoko se muistoja mieleesi?

– Ei pidä olla huolissaan, vaikka ajatus välillä karkaa. On tärkeä olla lempeä itseään kohtaan. Voi sanoa, että kiitos mieli, mutta minä panen sinut takaisin kaappiin. Pikku hiljaa taas hengityksen kautta saadaan takaisin yhteys itseen, Helminen sanoo.

Kun vartin tai tunnin metsäkylpy on ohi, voidaan mennä "kuivattelemaan" yhteisesti nuotion ääreen, vaikkapa yrttiteetä maistelemaan.

– Puhutaan kokemuksista ja käydään läpi tuntemuksia. Huomataan, kuinka mieli on rauhoittunut. Lopuksi kiitetään itseä ja kiitetään luontoa.

Juttu on julkaistu myös Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Hyvinvointimatkailu

Karkausmäen Kammari

Hyvinvointimatkailu luonnossa on matkailun nouseva trendi.

Pulahdus erämaahan on Karkausmäen Kammarin ja kolmen yhteistyökumppanin hyvinvointimatkailu-tuote.

Tyypillisin asiakas on yli 40-vuotias kaupunkilainen nainen.

Jenni Nummisen Karkausmäen Kammari Kinnulassa tarjoaa majoitusta luonnon helmassa sekä mm. yrttikursseja ja turve- ja suklaasaunahoitoja.

Minne Helminen järjestää metsäkylpyjä ja -ohjausta.

Päivi Hakkarainen tarjoaa metsäjoogaa

Marja Hakkarainen valmistaa lähi- ja villiruoka-herkkuja.

Ohjelma voidaan koota myös lyhyempiin osioihin asiakkaiden toiveiden mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.