Kolumni: Nyt on aika ladata akkuja

Työelämän hektisyys on monelle arkipäivää. Työpäivien ajankäyttö pirstaloituu, odotukset tuottavuudelle ovat korkealla tasolla eikä kukaan enää muista aikoja, jolloin asiantuntijatyössä tehtiin töitä vain maanantaista perjantaihin ja kahdeksasta neljään.

Vaatimukset itsensä johtamiselle kasvavat jatkuvasti, omien alaistaitojen merkitys korostuu ja työhyvinvoinnin keskeisenä tukipilarina olevasta omasta toimintakyvystä ja terveydestäkin huolehtiminen on suurelta osin omalla vastuulla. Valmista pitää saada aikaiseksi laadukkaasti, nopeasti ja usein vielä kustannustietoisesti ja aikaa ei aina ole edes perehtyä perusteisiin.

Esimiehen puolestaan pitää pystyä johtamaan erilaisia yksilöitä erilaisine arvostuksineen ja toimintatapoineen siten, että yhteiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvällä yhteistyöllä.

Moderneissa asiantuntijaorganisaatioissa esimiesten yksi keskeinen tehtävä on luoda ja vaalia organisaation arvoja ja kulttuuria ilmentävät olosuhteet, missä tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tämän päivän työelämässä tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden työolosuhteista ja hyvinvoinnista huolehtimista.

Työhyvinvointi koostuu monesta eri osatekijästä ja sen rakentaminen on niin organisaation kuin työyhteisössä toimivien yksilöiden vastuulla kaikilla tasoilla organisaatiossa. Oman kokemukseni mukaan toimiva työyhteisö tarvitsee rakennuspalikoikseen ainakin yhteisen ja hyväksytyn päämäärän sekä tavoitteet. Tarvitaan myös kaikkien sitoutumista yhteisiin arvoihin ja näihin arvoihin perustuvaa toimintaa päivittäisessä arjessa.

Kun vielä mahdollistetaan avoin vuorovaikutus ja oppiminen sekä kannustetaan uuden osaamisen hankkimiseen, päästään jo pitkälle. Tämän lisäksi kuitenkin tarvitaan jokaisen yksilön henkilökohtaista panosta työyhteisön ja oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä kehittämisessä.

Työyhteisössä lähdemme usein helposti katsomaan ja analysoimaan, mitä naapuripöydässä tapahtuu. Kenen vika on, jos homma ei toimi tai kuka on se, joka huolehtii siitä, että porukassamme on hyvä fiilis?

Kuitenkin yksi keskeisistä työhyvinvoinnin peruspilareista on tyyppi, jota tapaamme päivittäin. Hemmo tai mimmi, joka tuijottaa meitä aamulla peilistä on hän, keneltä kannattaa säännöllisesti kysyä työyhteisössäkin toivottavasti ainakin silloin tällöin ilmoille lausuttu kysymys: ”Mitä kuuluu ja miten jaksat?”

Palautumisen merkityksestä puhutaan paljon ja arvokasta onkin ymmärtää se, että aivojen ”nollaus” ja silloin tällöin tyhjänä ammottava kalenteri voivat parhaimmillaan mahdollistaa tehokkaamman ja tuottavamman työpanoksen.

Jokaisella organisaatiotasolla koettu yksilökohtainen palautuminen hyödyttää koko työyhteisöä. Usein pitkään pohdittuihin työongelmiin saattaa yllättäen löytyä vastaus kalareissulla kaverin kanssa tai uuden terassin rakennustyömaalla.

Suomalaisten lomasesonki on alkanut ja loma onkin oivallista aikaa kerätä omaan generaattoriin varavirtaa paitsi pimeän talven, myös tiivistahtisen työelämän varalle. Tapoja palautumiseen ja voimavarojen keräämiseen on varmasti yhtä monta kuin on yksilöäkin. Pääasia, että jokainen löytää oman tapansa tehdä tai olla tekemättä juuri sitä, mikä tuo mielihyvää ja energiaa.

Itselleni arjen vastapainoksi parhaan lomatunnelman luo kiireetön aamu, jossa vaativin ponnistus on kuikan sukellusmatkan seuraaminen.

Yhdessäolo perheen kanssa, metsälenkit Suomen suvessa sekä kellotta ja kalenteritta eläminen tarjoavat hyvät raamit onnistuneelle lomalle ja sitä kautta omasta työkyvystä huolehtimiselle.

Toivottavasti jokainen meistä löytää itselleen mieluisan tavan nauttia kesästä ja toivottavasti myös lomasta. Tehköön kukin sen tavallaan, jalkapallon tarjoamia elämyksiä unohtamatta!

Kirjoittaja on eversti ja Ilmasotakoulun johtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .