Äänekosken ihme ei täysin kestänyt

Metsäteollisuuden ongelmat näkyvät nyt sitten rajusti myös Äänekoskella, joka on tähän saakka selviytynyt alan rakennemuutoksista hyvin.

Keskisuomalainen kertoi viime maaliskuussa (19.3.), että Äänekosken metsäteollisuudessa on laajasti käsitettynä yhtä paljon työpaikkoja kuin 2000-luvun alussa: noin 1 700. M-realin suunnittelemien vähennysten jälkeenkin perinteikkääseen metsäteollisuuskaupunkiin on jäämässä noin 1 500 alan työpaikkaa.

Teknologian kehitys on vienyt jonkin verran metsäteollisuuden työpaikkoja Äänekoskelta, mutta paikkakunnalle on myös tehty merkittäviä investointeja.

M-realin paperi- ja kartonkitehtaan ohella suuria metsäteollisuuden työllistäjiä ovat Botnian sellutehdas, karboksimetyyliselluloosaa (CMC) valmistava CP Kelco sekä Finnforestin vaneritehtaat ja ikkuna- ja oviaihioita valmistava Kurikka Timber. Lisäksi Äänekoskella toimii useita pienempiä alan yrityksiä.

Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtajan Jouko Variksen mukaan jalostustyöpaikkojen määrä on paikkakunnalla erittäin korkea: noin 45 prosenttia. Myös yritysten panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on huomattavasti suurempi asukasta kohti kuin esimerkiksi Jyväskylässä.

KESKIVIIKON huonoista uutisista huolimatta Äänekoski on jatkossakin yksi metsäteollisuuden selviytyjistä. Keski-Suomessa on noin 10 prosenttia valtakunnan metsistä, mutta yli 10 prosenttia metsäteollisuuden tuotannon arvosta - jälkimmäisestä noin puolet syntyy Äänekoskella.

Silti Äänekoskella tunnelmat ovat hurjasti huonommat kuin vielä puolisen vuotta sitten. Tuolloin odotettiin, että Metsäliiton ja Vapon biodieseltehdas tulisi Äänekoskelle. Kemi voitti ensimmäisen väännön noin puolen miljardin investoinnista, mutta Äänekoskella elätellään edelleen toiveita biodieseltuotannosta.

KESKI-SUOMI on tähän saakka päässyt helpommalla kuin useat muut metsäteollisuuden aiemmin vahvat alueet. Sappi lopetti Kankaan tehtaan Jyväskylästä toissa talvena, mutta muita paperitehtaiden lopetuksia ei ole tullut. Väkeä on tosin vähennetty runsaasti eri tehtailta vuosien mittaan, mutta saneerauskirves ei ole iskenyt pahimmalla mahdollisella tavalla.

Toivoa vain sopii, että Suomen viimeinen sanomalehtipaperikone pysyy Kaipolassa ja että Jämsänkosken tehdaskin säilyttää asemansa. Metsäteollisuus on tärkeä Keski-Suomelle jatkossakin.

TÄLLAISESSA tilanteessa syyllistetään usein paperintekijöitä ja Paperiliittoa ahneudesta. Se on turhaa ja perustuu ilkeämieliseen tietämättömyyteen asioiden muuttumisesta viime vuosina. Metlan tutkimuksen mukaan paperiliittolaisten palkkojen osuus paperitehtaan liikevaihdosta on seitsemän prosenttia ja kaikkien palkkojen hieman alle 14 prosenttia liikevaihdosta.

Paperintekijät ovat ymmärtäneet alansa ongelmat; tulleet vastaan ja venyneet viime vuosina. Työntekijöistä on tullut moniosaajia.

Metsänomistajia puolestaan syytetään kalliista puun hinnasta. Markkinataloudessa puun hinta kuitenkin muodostuu sen mukaan, mitä ostaja on valmis maksamaan. Välillä metsäyhtiöt ovat olleet valmiita maksamaan tuontipuusta enemmän kuin kotimaisesta.

Perusongelma on, että paperia tuotetaan liikaa. Mutta ei valtiokaaan ole helpottanut raskaan teollisuuden tilannetta. Yksi tehdas voi maksaa energiaveroja monen sadan työntekijän palkkojen verran vuodessa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen taloustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.