Äänestämällä vaikutat helpoiten

Kuntavaalit, joissa valitaan neljän vuoden välein kaikkiin vajaaseen kolmeensataan Suomen kuntaan valtuutetut, ovat jälleen ovella. Jyväskylän kaupungissa on monia hyviä asioita, mutta harva kuntalainen on sitä mieltä, etteikö jotain kehitettävää olisi.

Joku kaupungissa asuva saattaa harmitella luonnonkauniiden alueiden vähentämistä. Toinen taas sitä, miksei kaupungin välittömässä läheisyydessä rehottavaa ryteikköä raivata, jotta tilalle voisi rakentaa asuin- ja liikerakennuksia.

Mielipiteitä siitä, miten kaupunkia voisi kehittää, löytyy laidasta laitaan.

On myös laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, joita kuntavaaliehdokkaat tuovat esille. Osa heistä jalkautuu Kävelykadulle kuntalaisten pariin jakamaan ajatuksiaan. Osa taas keskittää kampanjointiaan sosiaaliseen mediaan. Jotkut puolestaan tuovat mielipiteitään esille paikallislehdissä. Viime kädessä se, minkälaisen valtuuston kunta saa, on äänestäjien ­­käsissä.

Jyväskylässä asuu monen ikäistä porukkaa nuorista ikäihmisiin. Jokaiselle on tärkeää, että heille keskeiset asiat olisivat kunnassa hyvin.

Opiskelijat yhtenä keskeisenä ryhmänä toivovat esimerkiksi hyviä pyöräteitä ja sitä, että kaupunki tarjoaisi hyvät ja edulliset liikuntamahdollisuudet. Perheellisille lasten laadukas varhaiskasvatus on puolestaan keskeinen asia. Jokaiselle ryhmälle löytyy ehdokkaita, jotka ovat valmiina ajamaan juuri edellä mainittuja ja monia muita ­asioita kuntaorganisaatiossa.

Miksi siis jättää äänestämättä, kun kerran mahdollisuus tarjotaan?

Joku voi harmitella, ettei tiedä, ketä äänestäisi. Tähän on nykyään kehitetty todella hyviä vaalikoneita, joissa on helppo haarukoida omien tavoitteiden puolestapuhuja. Tämän lisäksi saattaa herätä miete, mahtaako oma ehdokas tulla edes valituksi.

Vaikka ehdokas ei valtuustoon pääsisikään, hän saattaa päästä lautakuntaan, joka on keskeinen paikka päätösten valmistelun kannalta. Ja vaikkei sinnekään pääsisi, vaalimenetelmä takaa sen, että ääni vaikuttaa koko vaalilistaan auttamalla niitä ehdokkaita, jotka ovat läpipääsyn rajalla.

Joku saattaa jättää äänestämättä siksi, ettei muista tai ehdi käydä vaaliuurnalla. Tätä on pyritty helpottamaan sillä, että ennakkoäänestyspisteitä on sijoitettu sinne, missä äänestäjäkunta liikkuu, esimerkiksi korkeakouluille ja kauppakeskuksiin.

Kaiken kaikkiaan äänestys on tavattoman helppoa, kunhan itse antaa sille mahdollisuuden.

Sanotaan, että kunnan tulee olla sellainen, millainen kuntalaiset sen haluavat olevan. Tämä toteutuu parhaiten siten, että mahdollisimman moni käyttää demokratian suomaa valtaa: äänestää. Vaikka ­­kukaan ei pysty muuttamaan asioita hetkessä, äänestäminen on kuitenkin pieni mutta varma askel siihen suuntaan, millaisessa kunnassa haluaa tulevaisuudessa asua.

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn edustajiston puheenjohtaja.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.