Äitiyspommi pitää purkaa

Alle 35-vuotiaat naiset ovat tikittäviä vauvapommeja, Akavan johtaja Maria Löfgren kommentoi tuoreita järjestönsä pätkätyökyselyn tuloksia. (Ksml 30.5.)

Akavan laajasti uutisoituun jäsenkyselyyn vastasi liki 3 000 jäsentä. Kyselyn mukaan alle 35-vuotiaista akavalaisista naisista pätkätyötä tekee 36 prosenttia, kun samanikäisistä miehistä määräaikaisissa työsuhteissa on vain 21 prosenttia.

Löfgrenin kentältä saamien viestien mukaan työnantajat eivät palkkaa nuoria naisia ainakaan vakinaisiin työsuhteisiin, koska pelkäävät heidän jäävän pian mammalomille, mikä aiheuttaa työnantajille ylimääräistä vaivaa ja kulua.

Määräaikaisuuksien kasautuminen nuorille naisille ”äitiyspommin” vuoksi on ilmiö, joka on havaittu monilla muillakin aloilla kuin korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yrittäjäjärjestöt ovat kampanjoineet viime vuosina voimakkaasti äitiyskustannusten saamiseksi yhteiskunnan vastuulle.

Arviot naisten perhevapaiden kuluista työnantajalle vaihtelevat 10 000–20 000 euroon. Suurimpiin summiin on laskettu mukaan muun muassa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvia palkallisia poissaoloja.

Keskisuomalainen kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kirjoitti sunnuntaikolumnissaan, että vauvan syntymisestä aiheutuvat kustannukset äidin työnantajalle ovat keskimäärin 12 000 euroa. Kalmarin mukaan ”tämä on iso este nuorten naisten työllistymiselle ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille”. (Ksml 12.5.)

Laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa äitiysloman ajalta, mutta monissa työsopimuksissa palkallista äitiyslomaa on kolmen kuukauden verran. Kansaneläkelaitos korvaa palkkasummasta työnantajalle noin 90 prosenttia. Mistä siis syntyvät kymppitonnin kulut?

Otin yhteyttä noin tuhat henkeä työllistävän yrityksen henkilöstöasioiden hoitajaan. Hän kertoi ihmetelleensä itsekin näitä hurjia heittoja äitiysloman kustannuksista. Kyseisessä yrityksessä äitiysloman sijaiset olivat pääasiassa pienempipalkkaisia kuin äitiyslomalle jäävät, joten tosiasiassa parhaimmillaan yritys saattoi jopa säästää äitiyslomien ansiosta.

Ajatuksellisesti jotain on pielessä jo siinä, että äitiys- ja vanhempainrahat kuuluvat sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin.

On toki fyysisesti raskaita ammatteja, joissa on mahdoton työskennellä raskausajan viime kuukausina. On myös erilaisia odotusaikoja: kaikki naiset eivät porskuta loppuun saakka ”elämänsä kunnossa”.

Väitän kuitenkin, jo omastakin kokemuksesta, että raskaus itsessään ei ole sairaus – vielä vähemmän äitiys. Enkä ole havainnut, että äidit olisivat keskimäärin yhtään sen sairaampia myöhempinä työvuosinaan kuin lapsettomat tai miehet. Päinvastoin, vanhemmat ylipäänsä pitävät itsestään hyvää huolta jo senkin vuoksi, että heidän pitää huolehtia myös jälkikasvustaan.

Jopa salskeat nuoret uroot voivat joskus joutua pitkillekin sairauslomille, vaikkapa sählyturnauksessa telotun jalan tai muun urheiluvamman vuoksi. Kalliiksi sekin käy työnantajalle.

Äitiyspommin purkaminen taitaa onnistua ihan ajattelua muuttamalla, ilman yhteiskunnan tukea.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.