Älä kasva aikuiseksi

Jokainen on luultavasti jossain vaiheessa pohtinut mielessään seuraavia kysymyksiä: saanko enää leikkiä? Pitäisikö minun olla jo iso? Ovatko leikit vain pikkulasten puuhaa, olenko liian vanha?

Vastaus on: et ole liian vanha niiin kauan kun mietit näitä kysymyksiä. Itse pidin kovasti leikkimisestä ja tuskailin samojen kysymysten parissa: olenko liian vanha? Häpesin, että halusin vielä leikkiä nukeilla. Piilottelin metsässä ja rakensin pieniä majoja nukeilleni.

Minua harmittaa, että ymmärsin vasta nyt, että olisin voinut aivan huoletta leikkiä. Vasta myöhemmin tuli se hetki, ettei leikkiminen enää yksinkertaisesti kiinnostanut. Ei sen vuoksi, että yritin kasvaa nopeasti. Se vain tuntui siltä.

Leiki ihmeessä, jos leikittää! Leiki miten haluat: yksin, yhdessä, nukeilla, autoilla... Ei siitä ole kenellekään mitään haittaa. Leikki on ajanvietettä siinä missä tietokonepelitkin; ei siinä pitäisi olla mitään nolosteltavaa.

On kuitenkin harmillista, että kaveriporukan paine tai yleinen mielipide voivat saada lopettamaan leikkimisen jo todella nuorella iällä. Voi tuntua siltä, ettei kukaan muukaan leiki, joten en minäkään voi. Harvemmin kukaan yläkouluaikoina julistautui leikin rakastajaksi. Enkä siihen pakotakaan; voihan sitä leikkiä jakamatta asiaa koko maailmalle.

Valitettavasti yleinen ajatus leikkimisestä tuntuu olevan se, että yli viisitoistavuotiaan ei enää sovi leikkiä. Seuraleikit ovat sallittuja, mutta perinteisten nukkeleikkien kohdalla ohikulkija saattaa ihmetellä, jos seitsentoistavuotias leikkii nukeilla. Se on sääli. Heti kun et enää näytä lapselta, et saa olla lapsi.

Leikki ei ole mikään huume, josta pitää vieroittua. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Leiki niin pitkään kuin huvittaa, äläkä häpeä. Lapsuus on liian lyhyt sen murehtimiseen, oletko liian iso.

Kirjoittaja on Jyväskylän normaalikoulun lukion ensimmäisellä vuosikurssilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.