Älylän talolla on arvonsa

Jyväskylän kaupunginjohtajan virka-asunto Kramsunkadulla on nykyisin poikkeuksellinen ratkaisu kuntaelämässä. Muutama vuosikymmen sitten oli tavallista, että kaupunginjohtajalla oli virka-asunto. Nyt suurista kaupungeista enää Espoon ja Jyväskylän kaupunginjohtajalla on virka-asunto.

Julkisessa hallinnossa näyttävä virka-asunto kuuluu tasavallan presidentin ja pääministerin aseman vaatimaan roolikulissiin. Samoin luterilaisen kirkon piispat ovat eläneet hienoissa piispantaloissa.

Myös papit asuivat ennen julkisissa taloissa. Pappilat olivat yleensä kylän keskellä. Ne olivat työsuhteeseen kuuluneita virka-asuntoja, joista sittemmin monet papit olisivat halunneet muuttaa omaan asuntoon. Ison pappilan verotusarvo oli papeille taloudellisesti raskas velvollisuus. Oman talon rakentaminen olisi tullut halvemmaksi. Sittemmin papit vapautettiin pappiloissa asumisen pakosta. Siitä seurasi, että suurin osa maamme pappiloista autioitui.

Pappiloita on sitten muutettu virastoiksi, kokoustiloiksi tai myyty pois. Samalla tuhoutui pappilakulttuuri.

Julkiset rakennukset ovat osa kulttuuriamme. Ne ovat maamerkkejä ja symboleita. Rakennuksilla on usein suuri kulttuurihistoriallinen arvo. Parhaiten rakennukset säilyvät, jos ne pysyvät alkuperäisessä käytössään.

Presidentinlinnan arvo on suurimmillaan presidentin virka-asuntona ja vuotuisten Linnan juhlien pitopaikkana.

Samalla tavalla Jyväskylän kaupunginjohtajan virka-asunto Kramsunkadulla on parhaimmillaan, kun kaupunginjohtaja asuu siellä. Jos rakennus jäisi vain edustustilaksi tai se myytäisiin yksityiseen käyttöön, se menettäisi symbolisen merkityksensä.

Kaupunginjohtajan virka-asunto on osa Älylän ja Seminaarinmäen historiallista rakennuskantaa.

Arkkitehti Lars Sonck piirsi talon vuonna 1903 ystävälleen, maanmittausinsinööri Johan Spetsille (myöhemmin Janne Karpio) häälahjaksi. Rakennus valmistui vuonna 1904. Se oli sittemmin Älyläksi kutsutun alueen ensimmäinen talo. Myöhemmin talon julkisivua muutettiin Wiwi Lönnin tahdon mukaan. Vuonna 1925 arkkitehti Alvar Aalto teki huvilan ulkorakennuksen korjauspiirustukset.

Sittemmin talossa asui poliisimestari Ilmari Karpio perheineen. Sen jälkeen talo oli toimistona ja vuokra-asuntoina. Rakennus pääsi erittäin huonoon kuntoon.

Karpion talo pelastui tuhoutumiselta, kun kaupunki kunnosti sen kaupunginjohtajan virka-asunnoksi ja edustustilaksi 1990-luvun puolivälissä.

Toivottavasti Jyväskylän seuraava kaupunginjohtaja muuttaa Kramsunkadulle.

Kaupunginjohtajan virka-asunto on talon yläkerrassa. Se ei ole kovin mahtava (127 neliötä). Alakerran edustustilat sen sijaan ovat väljät. Kaupunginjohtaja maksaa asuntoedusta 1 300 euroa kuukaudessa. Jos tuleva kaupunginjohtaja ei muuttaisi virka-asuntoon, kulut jäisivät kokonaan kaupungille. Taloa on vaikea myydä kunnon hinnalla.

Ikävintä olisi, että talo jäisi Markku Anderssonin jälkeen tyhjilleen ilman oikeaa käyttöä. Edessä olisi silloin Valtiontalon ja Lyseon kohtalo. Kramsunkadun talo on jo kaupunginjohtajan talona osa jyväskyläläistä kulttuuria.

Uusimmat

Kolumnit

Laturaivoa on niin monenlaista

Nero vai yhden hitin ihme?

Kolumni: Liukkaus yllättää myös Jyväskylän keskustassa

Kolumni: Enää tv-katsojan ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi

Kolumni: Huutokauppakeisarin ei sovi muuttua massikeisariksi

Kolumni: Tämä suomalaiskomedia aiheuttaa huutonaurua

Kolumni: Tätäkö on länsimainen demokratia?

Kolumni: Nainen, älä sorru kostokroppaan

Sarja sai minut janoamaan verta

Kolumni: Duffismeja ja sähköiskuja

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.