2026 ja Fifan kiinalainen jalkapallounelma

Vuodesta 1998 lähtien jalkapallon MM-kisojen lopputurnaukseen on osallistunut 32 maajoukkuetta. Ne jaetaan kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joiden kaksi parasta maata etenee 16 joukkueen pudotuspeleihin. Näin pelataan ensi kesänä myös Venäjällä sekä vuonna 2022 Qatarissa.

Vuonna 2026 MM-kisojen turnausjärjestelmä kuitenkin muuttuu. Tammikuussa suljettujen ovien takana Zürichissa kokoontunut Fifan 37-jäseninen komissio päätti, että 2026 MM-lopputurnauksen joukkuemäärä nousee 48:aan.

Nuo 48 maata jaetaan 16 kolmen joukkueen lohkoon, joiden kaksi parasta etenee 32 maan pudotuspeleihin. Yhteensä MM-lopputurnauksessa 2026 pelataan 80 ottelua – 16 enemmän kuin nykyään.

16 maajoukkueen lisäämistä lopputurnaukseen on perusteltu jalkapallon maailmanlaajuisen tason kasvamisella. Fifan maksamat markkinamiehet kuten Roberto Carlos ja Diego Maradona ovat kertoneet kauniita tarinoita, kuinka pienempien jalkapallomaiden unelma MM-lopputurnauksesta voi muutoksen myötä käydä toteen.

Ennen kaikkea 48 maan MM-lopputurnausta on pidetty Fifassa jalkapallon voittona.

Todellisuudessa se on kuitenkin kaikkea muuta, sillä lisääntyvä joukkuemäärä laskee merkittävästi MM-lopputurnauksen pelillistä tasoa.

Sen tietää hyvin myös Fifa. Itse asiassa sillä on jopa asiasta tarkkaan laskettua tilastotietoa.

Julkisuuteen vuotaneista, Fifan salaiseksi luokittelemista kokouspapereista käy nimittäin ilmi, että kansainvälinen jalkapalloliitto oli tehnyt laajan selvityksen MM-lopputurnauksen joukkuemäärän ja pelillisen tason välisestä korrelaatiosta.

Erilaisten turnausjärjestelmien testanneet yli 10 000 simulaatiota todistivat, että MM-lopputurnauksen paras jalkapallollinen viihdyttävyystaso saavutetaan nykyisellä 32 joukkueen systeemillä.

Ja mikäli mukaan tulee saada lisää joukkueita, olisi paras vaihtoehto 48 joukkueen lopputurnaus, jossa ensimmäinen kierroksen pudotuspeliottelun voittaneet jatkaisivat nykyisen kaltaiseen 32 joukkueen lopputurnaukseen. Tuossa järjestelmässä etuna olisi eroon pääseminen kolmen joukkueen lohkoista. Niissä kun ratkaisupelejä ei voida käydä samaan aikaan, mikä paitsi tekee lohkon joukkueista epätasa-arvoisia, kannustaa myös herkästi erilaisiin lopputuloskikkailuihin ja jopa sopupeleihin.

Tutkimustuloksista ja riskeistä huolimatta Fifan valtuusto tykästyi kuitenkin 48 joukkueen ja 16 alkulohkon järjestelmään, koska sen laskettiin tuottavan liitolle suurimmat voitot. Jalkapallollisesta annista viis.

Suomen jalkapallomaajoukkueen kannalta joukkuemäärän lisäämisen voisi ajatella olevan hyväkin asia. Kun paikkoja on tarjolla 16 enemmän, voisi ehkä Suomikin pelata joskus MM-lopputurnauksessa.

Todellisuudessa Suomen mahdollisuudet eivät juurikaan kohene, sillä eurooppalaisille maajoukkueille uusia lopputurnauspaikkoja avautuu vain kolme. Niistä taistelevat edelleen lähinnä huippumaat, kuten vaikkapa ensi kesän MM-lopputurnauksesta rannalle jääneet Italia, Hollanti ja Kreikka.

Joukkuemäärän lisäämisestä nauttivatkin muut maanosat. Jos Venäjällä pelattaisiin jo 48 joukkueen järjestelmällä, nähtäisiin siellä mukana maita kuten Burkina Faso, Uzbekistan sekä Trinidad ja Tobago.

Fifan uuden järjestelmän päätavoite onkin saada MM-lopputurnaukseen mukaan sinne jalkapallolliselta tasoltaan kuulumattomia, joskin suuret taloudelliset tuotot mahdollistavia maita kuten Kiina, Arabiemiraatit tai Yhdysvallat. Sen lisäksi on tärkeää, että nämä maat pelaavat turnauksessa mahdollisimman monta ottelua – vaikka se johtaakin epäkäytännölliseen kolmen joukkueen alkulohkojärjestelmään.

Joten sanoivatpa Roberto Carlos ja Maradona mitä tahansa, ei Fifaa todellisuudessa kiinnosta vaikkapa suomalainen jalkapallounelma.

Kiinalainen jalkapallounelma onkin sitten jo toinen juttu. Sillä kun on muutakin kuin jalkapallolista arvoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.