Aalto kauhoo rahat pöydistä

Aalto-yliopisto on rahoittajien lemmikki. Se on tähän mennessä koonnut noin 150 miljoonaa euroa lahjoitusvaroja yrityksiltä ja yhteisöiltä. Se tavoittelee loppuvuonna vielä 50 miljoonaa.

Aalto-yliopiston varainkeräys on ollut aktiivista. Sen kerääjät ovat kiertäneet yrityksiä maakuntia myöten. Ammattikerääjät ovat taitavasti tarjonneet yhteistyötä ja toisella kädellä tavoitelleet lahjoitusta.

Aalto-yliopistosta tulee pääkaupunkiseudun johtava tiedetalo. Sen kilpailija - Helsingin yliopisto - on saanut kokoon vain kuusi miljoonaa euroa.

Myös muut yliopistot ovat heikoilla. Jyväskylän yliopisto on kerännyt kolmisen miljoonaa, kun tavoite on kymmenen miljoonaa. Tämän vuoden loppuun jatkuva keräysaika näyttää päättyvän kesken.

Valtiovalta antaa jokaista kerättyä euroa kohti 2,5 euroa yliopistolle. Aalto saakin huikean raharuiskeen.

Jos se ei näillä rahoilla pysty nousemaan kansainvälisesti noteeratuksi ja arvostetuksi yliopistoksi, niin sitten tiedettä ei voi pelkällä rahalla doupata huipputuloksiin. Nyt on toivottava, että Aalto-yliopisto onnistuu. Se olisi Suomelle hyväksi.

Mutta tosiasia on sekin, että Aalto-yliopiston perustaminen on suuri tiedepoliittinen virhe maan hallitukselta. Päätös syntyi elinkeinoelämän lobbauksella ja yliopistomaailman vaikenemisella.

Samoilla rahoilla olisi saatu aikaan suurempi teho, jos raha olisi käytetty nykyisten yliopistojen vahvuuksia vahvistamaan.

Nyt lähes kaikki on yhden kortin varassa. Samaan aikaan koko muu yliopistolaitos uhkaa hiljalleen joutua rahapulan ja menonleikkausten kierteeseen.

"ONKO suomalaisen miehen itsetunto niin heikko, ettei voi lähteä naisvaltaiselle alalla", kysyy Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Anu Sajavaara (Helsingin Sanomat 12.6.). Jutussa mietitään, miksi miehiä ei ole naisaloilla.

Mielenkiintoista on asiantuntijan lausunnon asennemaailma. Kun miesten sijoittuminen on ongelma, vika on miehissä. Kun samat asiantuntijat pohtivat naisten sijoittumista, vika on yhteiskunnassa (joka ei edistä naisten asemaa).

BYROKRATIA on joskus käsittämätöntä. Vai miltä kuulostaa seuraava? Pieni palveluyritys sai toimitilansa kuntoon. Hoitoalalla vaaditaan tilojen tarkastus (perusturvalautakunta), jonka jälkeen käyttöönottolupa tulee lääniltä.

Lupapapereita käsittelee läänissä yksi ihminen. Kun hän jää lomalle, yritys ei saa avata oviaan, vaikka tilat ovat valmiina.

Julkisella vallalla on velvollisuus toimia loma-aikoinakin. Eivät luvat voi seisoa virkamiehen loman takana. Tällainen byrokratian mielivalta pitää kitkeä viimeistä juurta myöten.

LOPUKSI vinkki. Arto Merisalo on taas liikkeellä. Viime viikolla hän pyörähti Jyväskylässä.

Mukana oli kiinteistö- ja rakennusalan osaaja. Taidamme nähdä Merisalon tulevaisuudessakin kiinteistöliiketoiminnassa, jos ei sitten tutkinnassa olevat vaalirahajutut sulje miestä hetkeksi seinien sisään. Onkohan kohuja tiedossa?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.