Ahdistus auttaa ymmärtämään

Tänään alkaa Suomen kouluissa sanomalehtiviikko, jo 15. kerran. Sanomalehtiä on opetuksessa käytetty 60-luvulta saakka.

Mediakasvatus on nykypäivän muotitermi. Internetin valtava tarjonta on saanut kasvattajat ymmälleen, kuinka lapsia ja nuoria voi suojella verkossa vellovilta houkutuksilta.

Internetin monet mahdollisuudet ja mahdottomuudet ovat nykypäivän trendikkäintä mediakasvatussisältöä. Kaikista mediakasvatushankkeista sanomalehtiviikolla on kuitenkin suurin tavoittavuus. Näin kertoo Mediakasvatusseuran vuonna 2008 opetusministeriölle tekemä selvitys.

Sanomalehtiviikko on suomalaisten sanomalehtien ja Sanomalehtien Liiton yhteinen hanke. Viikon aikana kouluihin lähtee lehtitaloista ympäri Suomen yli miljoona lehtikappaletta. Lisäksi lehdet lähettävät opettajille oppaita ja oppilaille lukupasseja.

Keskisuomalaisia menee tällä viikolla kouluille 48 000 kappaletta. Lisäksi olemme avanneet näköislehtemme ja sähköisen juttuarkistomme viikon ajaksi koulujen käyttöön.

PARI VIIKKOA sitten Keskisuomalaisen toimitaloon kokoontui kuutisenkymmentä opettajaa mediakasvatusseminaariin. Teemana oli "Pitääkö lasta ja nuorta suojella medialta?"

Vaikka sanomalehti tuntui opettajien mielestä olevan viestimistä vaarattomin, sen sisältöä pidettiin joskus pulmallisena alaluokkalaisille.

Ongelmaksi koettiin lapsia järkyttävät kuvat liikenneonnettomuuksista, tulipaloista, sodista ja muista kansainvälisistä katastrofeista. Esimerkiksi uutiskuvat Haitin maanjäristyksen uhreista ovat järkyttäneet.

Järkytys, ahdistus ja suru ovat tunteita, joita ei ehdoin tahdoin haluaisi kenellekään aiheuttaa. Silti ne kuuluvat meidän jokaisen elämään.

SEN SIJAAN, että ylenpalttisesti suojelemme lapsiamme elämän pahuuden näkemiseltä, voisimme kysyä toisin päin: Millainen on lapsi tai nuori, joka ei järkyty sodan kauheuksista tai tunne myötätuntoa liikenneonnettomuuden uhreja kohtaan?

Nettipeleissä voi kaahailla mummoja kumoon ihan vain itseään viihdyttääkseen, ja ammuskelupeleissä räiskitään surutta ukkoja hengiltä. Seuraavalla kierroksella samat hahmot ovat elossa. Toisin on elävässä elämässä, ja median tehtävä on siitä kertoa, vaikka se joskus karua onkin.

Suomen johtava mediapsykologi Anu Mustonen korosti seminaarissa, että eri-ikäisille lapsille elämän pahuudesta pitää kertoa eri tavoin. Alle kouluikäinen voi pohtia hyvän ja pahan eroa satujen maailmasta, alakoululaiset hyvinkin jo sanomalehdistä. Sen sijaan sähköisen viestinnän liikkuva, nopea kuvamaailma voi katastrofiuutisia välittäessään olla liian järkyttävää lasten katseltavaksi.

Vaikka sanomalehden kuvat eivät liiku, ne toki liikuttavat. Onkin tärkeää, että järkyttävimpiä uutisia luetaan niin kouluissa kuin kodeissakin yhdessä lasten kanssa. Silloin mediakasvatukseen yhdistyy myös eettinen pohdinta oikeasta ja väärästä, syistä ja seurauksista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.