Ahneus kasaa, kuolema tasaa

Rikkaiden ihmisten ahneus on nyt todistettu tieteellisesti.

Berkeleyn ja Toronton yliopistot selvittivät kaikkiaan seitsenosaisessa tutkimuksessa rikkaiden ja köyhien käyttäytymiseroja. Kun jokaiseen osioon kuului 100–200 koehenkilöä, otos on varsin edustava.

Tutkimuksessa ilmeni, että rikkaat ja ylempien yhteiskuntaluokkien ihmiset ovat köyhiä alttiimpia rikkomaan lakeja, valehtelemaan saadakseen etua – ja jopa viemään makeisia lapsilta.

Rikkaat muun muassa rikkoivat liikennesääntöjä ja valehtelivat työhaastatteluissa muita useammin. Rikkaat olivat valmiit valehtelemaan heille varsin pienen 50 dollarin voittopanoksen vuoksi tuloksiaan noppapelissä jopa kolme kertaa muita useammin. Sairaalan lapsipotilaille tarkoitetusta makeislähetyksestä rikkaat veivät kaksi kertaa niin paljon makeisia kuin muut.

Tutkimuksen johtajiin kuulunut Paul Piff Berkeleyn yliopistosta arveli, että rikkaat ilmeisesti suhtautuvat positiivisemmin ahneuteen ja kutsuvat sitä mielellään joillakin muilla nimillä. Oman edun tavoittelu on korostuneempi ominaisuus ylemmissä tuloluokissa ja rikkaiden tarvitsee miettiä muita vähemmän sitä, mitä muut heidän tekemisistään ajattelevat. Yleistä on arvostelun torjunta vetoamalla arvostelijoiden omaan alhaisuuteen: ahneuden arvostelu on kateellisuutta.

Yleistäminen on vaarallista. Poikkeuksiakin on. Miljardööri Bill Gates on tunnettu suurlahjoittaja. Köyhyyden ja rikollisuuden monet kytkökset puolestaan osoittavat, että kaikki köyhätkään eivät ole pulmusia.

Ahneus on aina puhuttanut suomalaisia. Kun vauraus on menestyksen merkki, rikkaus on jotain tavoiteltavaa. Ahneuden on sanottu alkavan siinä missä köyhyys loppuu.

Viime aikoina Suomi on näyttäytynyt ahneiden valtakuntana, jossa huippujohtajat istuvat ristiin toistensa hallituksissa ja jakavat etuja toisilleen.

Ahneutta on kuitenkin montaa muutakin lajia. Vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri suo ahneudelle monia, osin suopeitakin tasoja ja usein merkittävä omistajuus myös mediamaailmassa leikkaa tehokkaasti kritiikkiä.

Huippu-urheilijoiden kuten kansainvälisesti menestyneiden jääkiekkoilijoidemme rahakkaita sopimuksia ei juuri pidetä ahneutena vaan kansallisina ylpeydenaiheina ja ansaittuna korvauksena aiemmista uhrauksista: Menestys on kiskottu omasta eikä toisten selkänahasta.

Ahneutta liike-elämässä pohtineen tohtori Maija-Riitta Ollilan mukaan esimerkiksi yrityksen osakkeenomistajan ahneus tulkitaan terveeksi ilmiöksi, elimelliseksi osaksi koko liike-elämän dynamiikkaa. Ahneus on luvallista myös rikkautensa perineelle; mahtisuvun varallisuutta pitääkin kartuttaa. Huonoimmassa asemassa ovat ensimmäisen polven rikastujat, heitä pidetään vain nousukkaina.

Tunnettua on, että kun rikkaus kasvaa, se tuo yhä vähemmän lisää tyydytystä ja hyvinvointia. Kun kaikkea jo on, ei mikään enää sykähdytä. Yksi omituinen ahneuden alalaji onkin saituruus, joka ohjaa rikkaan elämään puutteessa, jotta saisi kuolla rikkaana. Runoilija V.A. Koskenniemen mukaan saituri kantaa kaikki rikkaan huolet ja köyhän puutteet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.