Aids pysäytettäisiin pienellä osalla Kreikan lainarahoista

Joskus tulee törmättyä faktoihin, jotka jäävät pitkäksi aikaa kummittelemaan mielen sopukoihin.

Luin jokunen kuukausi sitten Suomen Kuvalehdestä jutun maapallon aids-tilanteesta. Ansiokkaasta reportaasista pisti silmään erityisesti yksi kohta: ”YK:n aids-järjestön mukaan maailma käytti vuonna 2010 aidsin vastaiseen kamppailuun 11,7 miljardia euroa. Taudin pysäyttäminen edellyttäisi, että summa noin kaksinkertaistettaisiin.”

Siis jos jostain löytyisi 12 miljardia euroa ylimääräistä vuosittain, saataisiin taltutettua tauti, joka on tähän mennessä tappanut noin 25 miljoonaa ihmistä, ja joka vuosittain niittää vajaan parin miljoonan ihmishengen kokoisen loven maailman väestöpopulaatioon.

Suurin osa kuolleista on äitejä ja isiä parhaassa työiässä, SK:n jutussa muistutettiin. Orvoiksi jääneiden lasten määrä on moninkertainen.

Hyviäkin uutisia on toki saatu: aids-kuolemien ja uusien hiv-tartuntojen määrä on viime vuosina lähtenyt laskuun, kun lääkkeisiin tarkoitettu avustusraha on lisääntynyt.

Nyt uhka uudesta talouskriisistä on kuitenkin pysäyttämässä myönteisen kehityksen.

 

Vertailun vuoksi: Kun Kreikka ajautui talousvaikeuksiin, euroalueen maat lauloivat kuorossa pelastusvirttä ja kaivoivat takataskuistaan yhteensä kymmenien miljardien eurojen suuruiset hätälainavarat. Maan pelastamisesta tuli koko euroeliitin yhteinen – joskin vähän epämiellyttävä – missio.

Vertaus tulee paljastaneeksi aika paljon siitä maailmasta, jossa me 2000-luvun alkuvuosina elämme. Ajasta, jolloin ihmiskunta on rikkaampi kuin koskaan ennen.

Nykyaikaisen talousjärjestelmän ylläpitämiseen ollaan kyllä valmiita panostamaan kahmalokaupalla valuuttaa. Mutta pienikin pelko kriisistä sulkee herkästi kukkaronnyörit ihmiselämän puolustamiselta ja inhimillisen hädän lievittämiseltä.

Älkääkä nyt käsittäkö väärin. En minä tarkoita, etteikö Euroopan kriisivaltioita pitäisi tukea, tai että kaikki länsimaiden rahat pitäisi sijoittaa Afrikkaan, jota aids erityisesti runtelee.

Minä peräänkuulutan suhteellisuudentajua. 12 miljardia euroa on pisara meressä.

Se löytyisi heti, jos joku pystyisi osoittamaan, että aidsin leviäminen uhkaisi ihmisten arkista elämää myös kehittyneissä maissa.

 

Halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti hiljattain tilanneensa uusia lentokoneita 16,6 miljardilla eurolla.

Aidsin vastaisen työn suurrahoittaja Yhdysvallat käyttää joka vuosi satoja miljardeja sotamenoihinsa.

Puhumattakaan nousevan Kiinan tarmosta näyttää muulle maailmalle, mitä kaikkea valtavilla valuuttavarannoilla voi saada aikaan.

Kyllä maailmassa rahaa riittää. Harmittavan iso osa siitä käytetään prameiden puitteiden pystyttämiseen ja oman edun tavoittelemiseen.

 

Saarnaamisesta en pidä, eikä tämäkään kirjoitus ole sellaiseksi tarkoitettu.

Mutta joskus voisi olla itse kunkin hyvä pysähtyä miettimään, minkälaisten voimasuhteiden vallitessa yltäkylläinen planeettaamme puksuttaa menemään. Ja miten äänettömien ääni saataisiin paremmin kuuluviin.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.