Aikansa kolme suurta

Eilinen oli kansallisen surun päivä. Nokia ja sen puhelimet ovat symboloineet niin paljoa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Nokia nosti henkisesti ja osin taloudellisestikin Suomen 1990-luvun alun lamasta. Yhtiöstä tuli vuosituhannen vaihteessa ensimmäinen suomalainen yhtiö, joka nousi maailman ykköseksi omalla alallaan. Nokia oli aidosti globaali yhtiö. Se oli lisäksi myös teknologisesti kärkiyhtiö maailmassa. Suomalainen insinöörityö ja myyntiosaaminen olivat arvossaan.

Johdon ja yhtiön hallituksen väärät päätökset suistivat Nokian suohon, josta se ei enää noussut. Stephen Elopin valinta yhtiön toimitusjohtajaksi oli loppunäytös, josta ei tullut tarinaan onnellista loppua. Troijan hevonen vei kännykät Microsoftin syliin sen jälkeen, kun Nokia oli harkitsemattomasti sitonut itsensä vain Microsoftin käyttöjärjestelmään.

Microsoft kaatoi Nokian kännykät, sillä amerikkalaisyhtiön Windows 8 -käyttöjärjestelmä oli pc-koneissa floppi ja tableteissa epäonnistuminen. Kännyköissä Nokia onnistui edes jotenkin.

Motorola oli aikanaan maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Amerikkalaisyhtiöllä oli myös laajasti omaa komponenttien, esimerkiksi prosessorien, valmistusta.

Ruotsalainen Ericsson puolestaan vei markkinoita eteenpäin pohjoismaisen NMT-standardin päivinä. Nokia ja Ericsson kilpailivat voimakkaasti keskenään.

Kehitys johti siihen, että Ericssonin kännykät menivät japanilaiselle elektroniikkajätti Sonylle. Se ei johtanut menestykseen vaikka Sonylla oli huikeat resurssit.

Motorola meni muutama vuosi sitten Googlelle, joka on nyt Android-järjestelmällään markkinaykkönen kännyköissä ja tableteissa. Kännykkämaailman kolme suurinta pioneeriyhtiötä on kukin kaatunut yksi kerrallaan.

Nokian hallitus on tehnyt virheitä virheiden perään. Kännykkäpuolen haaksirikon pohjat luotiin Jorma Ollilan johtajakaudella jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosina.

Nokia fokusoitui kapeasti kännykänvalmistajaksi ja vei lähes kaiken alihankintaan. Oma komponenttituotanto loppui. Niin kauan kuin yhtiö oli markkinajohtaja ja hallitsi itse puhelimen ohjelmistot, malli toimi.

Nokia kapeutti itsensä kännykkäjätiksi, joka kokosi samoista osista sata erinäköistä patukkapuhelinta.

Kun Symbian vanheni käsiin, Googlen Androidille ja Applen Iphonelle aukesi paraativäylä markkinoille.

Romahduksen alun sinetöi Stephen Elopin valinta Nokian johtoon.

Microsoft kamppailee olemassaolostaan. Heille Nokian puhelinten osto oli looginen askel. Nyt Microsoftilla on mahdollisuus päästä mobiilimarkkinoille, johon se ei itse päässyt. Se haluaa olla kolmas suuri Googlen ja Applen rinnalla.

Microsoft on kovassa laskukierteessä. Nokian puhelimet ovat Microsoftin oljenkorsi. Tulevaisuudessa puhelimet eivät kanna enää Nokian nimeä vaan ovat Lumioita, Ashoja tai joitakin muita.

Silti hinta, jolla Nokia myi puhelinpuolensa, on matala. Periaatteessa menestyvä kännykkäyhtiö tekee kauppahinnan (5,44 miljardia euroa) verran voittoa vuodessa tuolla liikevaihdolla (15 miljardia euroa).

Nyt Nokia myi tappiollisen puhelinpuolensa pois. Yhtiön hallitukselta loppui usko ja näkemys.

Nokian hallituksen jäseniä ei voi pitää isänmaan sankareina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.