Ainahan on maksettava eikös...

Vaalitaistelun eniten puhuttu asia on Suomen osallistuminen Portugalin tukemiseen Euroopan väliaikaisen vakauttamisrahaston kautta.

Asetelma on sikäli selkeä, että hallituspuolueet näkevät Portugalin tukemisen väistämättömänä, kun taas oppositiopuolueet vaativat pankkeja vastuuseen - toisin sanoen lainojen anteeksiantoa.

Keskustelua käydään myös siitä, onko Kreikalla mahdollisuuksia selviytyä ilman velkasaneerausta. Suuret luottotappiot merkitsisivät erityisesti Saksan ja Ranskan suurimpien pankkien kriisiytymistä, elleivät ne saisi tuntuvaa tukea.

PANKKIEN asettaminen vastuuseen ei näytä olevan ainakaan tässä vaiheessa mahdollista. Portugalin luotottaneita espanjalaisia pankkeja ei ole varaa päästää kriisiytymään tilanteessa, jossa ylivelkaantunut Espanja selviytyy juuri ja juuri.

Euroopan unionin suurvallat ovat päättäneet tahdittaa tapahtumia toisin. Nyt on menossa vaihe, jossa yritetään ohjata Kreikan, Irlannin ja Portugalin talouspolitiikka tiukan säästökuurin tielle. Toisin sanoa leväperäiseen taloudenpitoon syyllistyneet yhteiskunnat pakotetaan maksamaan veloistaan mahdollisimman suuren osan. Vasta sen jälkeen harkitaan velkasaneerausta.

Mutta onnistuuko Etelä-Euroopan maiden taloudenpidon pakottaminen protestanttisen Pohjois-Euroopan kurinalaisuuteen? Siinä on koko euroalueen tulevaisuuden ydinkysymys.

Monet ovat varmoja, että Kreikan velkasaneeraus on ennen pitkää edessä. Euroopan poliittinen johto kaiketi myöntää tämän, mutta yhteisesti on sovittu, ettei siitä nyt puhuta. Ensiksi on otettava konkurssipesistä, mitä otettavissa on.

Pankkien paneminen vastuuseen johtaa tilanteeseen, jossa Keski-Euroopan suurpankit eivät selviydy ilman tukea.

Kuka maksaa pankkituen? Siitä tulee kova vääntö.

Johdonmukaista olisi, että jokainen EU-maa olisi vastuussa omista pankeistaan, sillä pankkivalvonta on kansallista. Tämä lähtökohta olisi monien euromaiden ja aivan erityisesti Suomen intresseissä. Luottotappiot eivät juurikaan uhkaa suomalaisia rahalaitoksia. Suomalaiset tietävät myös, että Saksa ja Ranska pystyvät pääomittamaan pankkinsa, samaan tapaan kuin Suomi omat pankkinsa 1990-luvun laman kurimuksessa.

Mutta todennäköistä on, että Saksa ja Ranska pyrkivät samaan kaikki EU-maat pankkikriisiensä maksajiksi. Euroopan unionin suurvaltoina ne saattavat siinä myös - valitettavasti - onnistua. On nimittäin helppo todistella, että saksalaisten ja ranskalaisten suurpankkien kriisi uhkaa koko Euroopan taloutta, joten kaikkien intresseissä on maksaa osansa pankkituesta.

NYT tilannetta yritetään pitää yhteisvoimin hallinnassa. Tilanne on kuin puukaupungissa, jossa kolme taloa on syttynyt tuleen. On sanomattakin selvää, että koko kaupungin kannattaa ponnistella tulen leviämisen estämiseksi.

Tulipalot ovat nyt joten kuten hallinnassa, mutta tuhojen laskun maksajista neuvotellaan ja riidellään vielä pitkään.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.