Aino Sallisen aika yliopistossa

Keskiviikkona helmikuun 19. päivänä vuonna 1992 auringon ollessa korkeimmillaan kokoontui Jyväskylän yliopiston suuri vaalikollegio Musica-rakennuksen luentosaliin.Tunnelma oli jännittynyt. Edessä oli ylimääräinen rehtorinvaali, kun Antti Tanskanen oli nimitetty Suomen Akatemian pääjohtajaksi kesken toisen rehtorikautensa.

Kampuksella oli juntattu muutamien miesprofessorien valinnan puolesta.

Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain puheviestinnän professori Aino Sallinen ja englantilaisen filologian professori Kari Sajavaara (1938–2006). Sallinen voitti äänin 72–70.

Oli tapahtunut – ainakin monien miesprofessorien miestä – jotakin tavatonta. Nainen yliopiston rehtoriksi! Se oli suunnilleen yhtä ennenkuulumatonta kuin Emma Irene Åströmin (1847–1934) promovointi maisteriksi vuonna 1882 tai Alma Söderhjelmin (1870–1949) nimitys Åbo Akademin professoriksi vuonna 1927.

Aino Sallinen oli vuonna 1992 ensimmäinen tiedeyliopiston rehtoriksi valittu nainen Pohjoismaissa.

Jyväskylään yliopistossa alkoi 20 vuotta kestänyt Aino Sallisen aika.

Mitä Jyväskylän yliopistossa on tapahtunut Sallisen aikana?

Jyväskylän yliopistosta on kehittynyt laaja-alainen tiedeyliopisto ja se on ollut rehtori Sallisen tavoite.

Rehtorin rooli yliopiston kehittämisessä on ollut keskeinen erityisesti siitä syystä, että Sallinen suhtautuu ennakkoluulottomasti ja innostuneesti uusiin hankkeisiin.

Tavanomainen epäilevä ja riskejä pelkäävä asennoituminen muutoksiin on Salliselle vierasta.

Voi olla, että poikkeuksellisen pitkän rehtorikauden tärkein selittäjä on johdonmukainen tieteellisen tutkimuksen korostaminen eikä vain korostaminen vaan konkreettiset toimet tutkijoiden työn edellytysten parantamiseksi.

Sallisen rehtorikauden kunnianhimoiset tavoitteet ovat olleet lähtökohdiltaan samat kuin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun perustajan ja ensimmäisen rehtorin Kaarle Oksalan (1873–1949) pyrkimykset 1930-luvulla.

Oksala rakensi kasvatustieteiden ja psykologian erikois-korkeakoulua ja Sallinen laaja-alaista yliopistoa, molempien tavoitteena on ollut kansainvälisen huipputason tiede.

Yhdistävä tekijä on akateemisuus sanan syvimmässä ja ankarimmassa merkityksessä: tieteellinen tutkimus.

Viimeisen 20 vuoden aikana on rehtorin valta yliopistoissa kasvanut. Vaikka Sallinen tunnetaan yhteistyöjohtajana ja vastuun jakajana, ei rehtorin vallan ja vastuun kasvu ole ollut hänelle vastenmielistä.

Pitkään rehtorikauteen on monia selityksiä. Merkittävää on myös Sallisen tausta ja lähtökohdat. Hän on maanviljelijän tytär Pohjois-Pohjanmaan Lumijoelta.

Lumijoelta on ollut pitkä matka esimerkiksi ritarikuntien kansleriksi. Siinäkin Sallinen on historian ensimmäinen nainen. Maakunnissa vaikuttaneiden kanslerien joukossa Tarja Halosen nimittämä Sallinen on toinen. Vuorineuvos R. Erik Serlachius (1901–1980) Mäntästä oli Urho Kekkosen nimittämä ritarikuntien kansleri vuosina 1973–1980.

Aino Sallisen työ jatkuu. Toivottavasti yhteys Jyväskylän yliopistoon säilyy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.