Alakulttuuriväki mainostaa missä tahtoo

Kaupunki on närkästynyt. Ruosteensyömät sähkökaapit ja roskakorit ovat röyhkeän oma-aloitteellisesti valjastettu ilmoitustauluiksi. Mainostaa saa toki, mutta ei ilmaiseksi. Niinpä keskustan kulttuurimaisemassa ihmisiä liikuttavatkin lähinnä rullaportaat ja liukuhihna.

Meitä houkutellaan nielemään kananpoikia hampurilaisbaariin, ostamaan lapsillemme minihameita puoleen hintaan, tai jonottamaan puolityhjiin ravintoloihin. Sisällekään ei maksa kuin vajaan kympin. Se ei ole paha hinta Suomen Ateenassa.

DEMOKRATIA lähtee vaihtoehdoista. Niinpä saan päättää mainostanko tulevaa punk-keikkaa keskustassa laajalla valomainoskampanjalla, vai valitsisinko kauppakulman modernin tv-screenin. Rahaa on kuitenkin melkein huntti. Muunlaisen mainostamisen keskustassa on tehnyt ihailtavan haastavaksi Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry, joka kapitalistisella tarkkuudella heittää roskiin kaikki lisä-arvoa tuottamattomat ilmoitukset. Samalla roskiin lentää paljon sellaista, mitä kaupunki ei tule ajatelleeksi. Satunnainen reppumatkaaja tuskin palaa kaupunkiin, jonka kulttuuritarjontaa eivät edes paikalliset tiedä.

Jyväskylässä on alakulttuureilla vahva jalansija. Kulttuureilla, joilla ei ole varaa, eikä edes tahtoa ilmoittaa tapahtumistaan isolla budjetilla. Tämä kulttuuri ei rakennu bisnesajattelun varaan.

Se lähtee ajatuksesta, että kulttuuri ei ole täpötäysiä saleja täynnä ostovoimaisia asiakkaita, vaan luovaa ja elävää toimintaa. Sen tavoitteena on luoda omaehtoista kulttuuria, omista lähtökohdista, omilla säännöillään. Se laittaa ilmoituksiaan sinne, minne ilmoituksia ei saisi laittaa. Eikä välitä siitä.

Kun keikan järjestäjät hankkivat itse tilan, bändit, majoituksen (usein omasta olohuoneestaan), ovat itse lipunmyyjiä, siivoojia, roudaajia, miksaajia, tekevät ruuat ja mainokset, lainaavat omia soittokamojaan ja huolehtivat lopuksi, että ilta menee hyvin ja kaikilla on hauskaa, niin se ei ole vienyt kaupungilta mitään pois. Tilalle se on tuonut juuri sellaisen kulttuuritapahtuman, jollaisista kaupunki on juhlapuheissaan ylpeä.

Mutta saimmehan me kuitenkin kaupunkiin muutaman uuden ilmoitustaulun.

Miksi siis valittaa?

Eiväthän ne nyt ihan keskustassa ole, mutta tällä ratkaisulla vältettäneen eräänkin kauppiaan huoli tapahtumailmoitusten liiallisesta näkyvyydestä. Ne kun saattavat vaikuttaa siihen, että ihmiset tekevät ostamisen sijaan jotain luovaa.

Kirjoittaja on punk-yhtye Aivolävistyksen laulaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.