Apokalyptisen hyytävä urheiluvuosi 2011

Anno domini 2012 ensimmäisen pakinansa kunniaksi palstanpitäjä äityi muistelemaan männä vuotta urheilun näkökulmasta. Vuosihan oli peräti erikoinen, ellei suorastaan häkellyttävä. Sillä tapahtuihan muun muassa seuraavaa:

1. Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. (Oho!) 2. JJK keikkui hetken Veikkausliigan kärkipaikalla ja voitti lopulta pronssia. (Täh?) 3. Jari Litmasta EI valittu Suomen jalkapallomaajoukkueeseen. (Herranen aika!) 4. Risto Dufva sai potkut JYPistä. (No jopas!) Ja sokerina pohjalla:

5. Palstanpitäjä laihtui elo-joulukuun aikana kymmenen kiloa! (Mistä sen muka huomaa?) Eihän siinä ihan Ilmestyskirjan seitsemää pasuunaa ole, mutta suorastaan apokalyptisen hyytäviä esimerkkejä maailmankirjain sekaisin menemisestä kuitenkin. Ei nimittäin vuosi sitten tähän aikaan olisi noita(kaan) tapahtumia osannut ennustaa.

KIEKKOMESTARUUS palautti palstanpitäjän uskon siihen, että Suomesta saattaa sittenkin löytyä jonkinlaista suhteellisuudentajua. Legendaarisen ysiviis-mestaruuden hehkuttaminen ja analysointihan kohosi aikanaan sellaisiin sfääreihin, että vieläkin saa hävetä. Tällä kertaa keskityttiin onneksi puimaan ainoastaan kahta niin erilaista, mutta yhtä klassisen kaunista ilmaveiviä.

Pasi Nurmisen ilmaveivi kirvoitti toukokuussa Hullun urheilun suomirock-generaattorista mestari Leskistä mukaillen kappaleen Klovni heittää ilmaveivin.

Syystä tai toisesta siitä ei tullut listahittiä. Myöskään veivuun inspiroimat uudet urheilukilpailut, suoilmaveivauksen, eukonilmaveivauksen sekä ilmaveivin heiton MM-kisat, eivät ottaneet tulta.

Palstanpitäjä kokee raastavaa epäonnistumisen tunnetta tehtävässään kulttuurin ja kansanterveyden edistäjänä.

VUONNA 2011 opimme myös, että ruotsalaiset ovat suomalaisia valovuoden edellä urheilujournalismin haastavalla saralla. Tämä ilmeni Antti Laineen liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjasta Urheilujournalismin Suomi-Ruotsi-maaottelu - Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista.

- Iltapäivälehtien urheilujournalismia vertaileva maaottelu päättyi ruotsalaislehtien murskavoittoon, Laine ilmoitti.

Esimerkki ruotsalaisen median veret seisauttavasta laadukkuudesta nähtiin toissapäivänä, kun viime kevään toinen ilmaveivimies, Mikael Granlund jäätyi pahemman kerran alle 20-vuotiaiden MM-välierän rankkarikisassa Ruotsia vastaan. Aftonbladet julkaisi kevään ilmaveiville ilkkuen oman "postimerkkinsä" MG:n tunaroinnista.

Suomalaiseen virkaveljeensä verrattuna länsinaapurin sporttiskribentti hallitsee suvereenisti ilkkumisen, räksyttämisen ja kärjistämisen jalon taidon. Sikäli kun tämä pyhä kolminaisuus muodostaa kivijalan laadukkaalle urheilutoimittamiselle, palstanpitäjä rohkenee laskea itsensä välittömästi laatujournalistien harvalukuiseen joukkoon.

Tämän kunniaksi hän rohkeneekin pitää pienen luovan tauon, joten Hullu urheilu palaa asiaan jälleen helmikuussa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Keskisuomalaisen kolumnisti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.