Arhinmäki kovin topakkana

Guggenheim-museon rakentaminen Helsinkiin on vastatuulessa. Helsingin kaupungin johto ja osa kulttuurieliitistä ajaa museota, mutta laveita hurraahuutoja hanke ei ole saanut aikaan.

140 miljoonaa euroa maksavan museonrakentaminen ei houkuttele edes kaikkia kulttuuripiirejä, sillä se on vain seinien rakentamista. Todellinen kulttuuri voi silloin joutua menettäjän rooliin. Jos rahat keskitettäisiin Guggenheim-museoon, rahoitusta ehkä leikattaisiin muilta kulttuurilaitoksilta ja kulttuurin tekijöiltä.

Maan hallituksen ministerit ovat olleet hankkeesta pääsääntöisesti hiljaa. Museolla on kuitenkin puolustajia. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on sitä vienyt hillitysti eteenpäin. Helsingin Sanomat on ollut Guggenheim-hankkeen ehkä räväkin ajaja.

Guggenheim-museosta haluttaisiin Helsingille matkailuvetonaula ja kansainvälinen näkyvyys. Sitä on verrattu espanjalaiseen Bilbaon Guggenheim-museoon, joka on ollut matkailullinen menestys. Bilbao oli taantuva teollisuuskaupunki. Kaupunki panosti museon lisäksi paljon myös muuhun matkailuvetovoimaan.

Jos Suomessa haluttaisiin Guggenheim-museo samalla tavalla taantuvan teollisuuskaupungin vetonaulaksi, niin museo pitää rakentaa vaikka Kajaaniin tai Kouvolaan. Molemmat kärsivät metsäteollisuuden alasajosta.

Kukaan ei puhu tällaisesta tosissaan. Guggenheim-museon vetovoima tuskin nostaisi Kajaania tai Kouvolaa kukoistukseen.

Guggenheim-museo olisi Helsingille kannattava hanke, jos se saisi valtion suurella osuudella museon maksajaksi.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on tyrmännyt topakasti tämän. Valtion kulttuuripuolelta ei tule rahaa. Arhinmäki on ollut niin aktiivinen, että hän on selvitellyt muidenkin ministeriöiden kantoja. Sieltäkään rahoitusta ei ole kulttuuriministerin mukaan tulossa.

Guggenheimille jää vaihtoehdoksi Helsingin oma raha ja yksityinen rahoitus.

Yksityistä rahaa ei ole helppo kerätä kymmeniä miljoonia euroja. Se selvisi jo yliopistojen pääomittamisessa, joka oli monelle yliopistolle tuskan takana.

Nyt ne harvat mahdolliset kiinnostuneet yksityiset rahoittajat vaativat jo Guggenheim-lahjoituksille veroetua. Siis käytännössä sitä, että valtio maksaisi välillisesti osan lahjoituksesta.

 

Presidentinvaalit ovat jännittävän lähellä. Vaaliasetelma on selkeä ja kannatusgallupit ennakoivat tulosta.

Presidentinvaalien toisella kierroksella on Tarja Halosen ensimmäisestä valinnasta lähtien ollut oma erityistunnelmansa. Osa ihmisistä on epäsuomalaisesti innostunut julkisesti kannattamaan ehdokastaan.

Kotimaisen elokuvan palkitsemisjuhlassa Jussi-gaalassa palkittu nuori nainen puhkui posket punaisena suosikkiehdokkaansa puolesta. Ja MTV3:n innokas toimittaja heilutteli voitonmerkkiä ehdokkaansa eduksi. Vaali on heille kuin uskontunnustus.

Vai onko niin, että vaali luo vain viitekehyksen. Ehdokkaan kannattaminen on kaupunkilaisriehaa, jossa hyvä fiilis on tärkeintä.

Sunnuntai-iltana tiedämme vaalin tuloksen. Samalla palaa taas arki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.