Arjen havainnot auttavat ratkaisemaan aikamme ongelmia

Tämän päivän julkista keskustelua sävyttää voimakas turhautumisen ja vastakkainasettelun ilmapiiri. Vaikeista yhteiskunnallisista kysymyksistä tuntuu olevan aivan mahdotonta keskustella ilman suoranaista loanheittoa.

Samalla kaikkien meidän kansalaisten osallistumismahdollisuudet poliittiseen päätöksentekoon eivät ole juurikaan lisääntyneet ja kiinnostus poliittista päätöksentekoa kohtaan on laskenut.

Aikamme suuret haasteet eivät kuitenkaan ole abstrakteja talouden käppyröitä iltauutisissa tai poliitikkojen puheissa: jokainen meistä tietää, mikä juuri siinä omassa arjessa, lähipiirissä tai kaupungissa on se kiperin ongelma ja aikamme suurin haaste.

Mutta eikö ihmisiä todellakaan kiinnosta, miten maailmalla tapahtuvat suuret muutokset ja erilaiset poliittiset päätökset vaikuttavat juuri heidän arkeensa?

Kyse ei ole ehkä niinkään siitä, etteivätkö asiat kiinnostaisi. Ääntä kyllä osataan pitää, mutta johtaako ”vastapuolen” tölviminen lopulta mihinkään? Debatin sijaan tarvitaan rakentavaa dialogia.

Tänä päivänä arkeamme haastavat yhä monimutkaisemmat ongelmat. Teknologian kehityksen tuomat muutokset murentavat vakaata työtä ja ilmastonmuutos ravisuttelee ympäristömme uusina tulokaslajeina ja leudompina vuodenaikoina.

Haasteet ovat niin monimutkaisia, että niistä on vaikea tavallisen kaduntallaajan saada kunnon otetta. Pelko ja epätietoisuus ajaa tölvimään vuoropuhelun sijaan.

Suuriin haasteisiin tarttumiseen on kuitenkin olemassa työkaluja tavallisillekin ihmisille.

Kolikolla on aina kaksi puolta. Monimutkaisista ongelmista on myös tutkijoiden ja poliittisten päättäjien vaikea saada kokonaisvaltaista käsitystä ilman tutkimustiedon rikastamista kokemukseen perustuvalla arkitiedolla.

Jotta käytännön ongelmia voidaan ymmärtää riittävän syvällisesti – ja jotta niihin kyetään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut – nousee hiljaisen tiedon merkitys arvoon arvaamattomaan.

Esimerkiksi päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon luonne nähdään usein liian kapea-alaisesti, eikä arjessa syntyvää kokemusperäistä tietoa muisteta (tai haluta) hyödyntää.

Uudet oivallukset ja radikaalit innovaatiot syntyvät parhaiten usean eri alojen ja erilaisten ihmisten luovista yhdistelmistä.

Moniin ongelmiin ei ole mahdollista löytää ratkaisua ilman avointa yhteiskehittelyä, aitoa vuorovaikutusta ja todellista keskustelua – ilman loanheittoa.

Kun erilaiset ihmiset tuodaan yhteen ja annetaan heille mahdollisuus aidosti kohdata, luodaan maaperää yllättäville ja uusille ratkaisuille, joita yhteiskuntamme nyt kipeästi tarvitsee.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran helmikuussa julkaisema haastekilpailu Ratkaisu 100 on esimerkki siitä, miten yhteiskehittelyllä ja avoimella ongelmanratkaisulla voidaan lähteä ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita.

Heti alkuun Ratkaisu 100 kutsuu mukaan keskustelemaan ihmisten arkipäivässä läsnä olevista ongelmista. Asiantuntija- ja arkitietoa yhdistämällä määritellään ongelmia, joita voidaan lähteä ratkaisemaan haastekilpailun keinoin.

Lopulta valittuun haasteeseen haetaan ratkaisua avoimella kilpailulla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Suurten murrosten aikana tarvitaan paljon uutta ajattelua sekä avoimuutta uusille yhteistyösuhteille ja toimintavaihtoehdoille.

Nyt jos koskaan tarvitsemme tiivistä yhteishenkeä, ennakkoluulotonta ongelmanratkaisua ja toinen toistaan kunnioittavaa keskustelua.

Ruohonjuuritason tieto on tänä päivänä arvokkaampaa kuin koskaan.

Kirjoittaja on Sitran asiantuntija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.