Armeijan kriisi kesällä 1941

Suomen armeija ensimmäinen kriisi jatkosodassa oli jo kesällä 1941 vain muutamia viikkoja hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Se oli aikaa, jolloin saksalaiset etenivät itärintamalla. Puna-armeija näytti melkein lyödyltä.

Suomen armeijan kriisi liittyi välillisesti Saksan menestykseen. Armeijan johto - kenraalit ja pienemmätkin kihot - hurmaantuivat saksalaisten voitoista. Komentajat kilpailivat siitä, kuka etenisi nopeimmin - ainakin joissakin tapauksissa tappioista välittämättä.

Armeijan henki oli täysin toinen kuin talvisodassa.

KAIKKI meni hyvin niin kauan, kun vallattiin talvisodassa menetettyä Karjalaa.

Tuntemattoman sotilaan Hietanen oikein riehaantui Moskovan rauhan rajalla: Kaikki saatanan tolppi tän pystytetään pitkin metti! Mää en semmotti hyväksy. Mutta vanhaa rajaa ylitettäessä repliikki oli toinen: Täl hetkel Hietasen poika astus ulkomail - Lahtisen mielestä rosvoretkelle.

Vanhan rajan yli mentiin ensimmäisen kerran jo kesäkuun 18. päivänä Käsnäselässä.

Seuraavina viikkoina armeijassa tapahtui useita joukkokieltäytymisiä. Syyt olivat periaatteellisia, mutta kapinamieltä lisäsi väsymys ja suurten tappioiden aiheuttama masennus.

Monessa joukko-osastossa tilanne laukesi puhutteluilla ja uhkailemalla sotaoikeuden kovilla tuomioilla. Mutta ei kaikissa. Keskisuomalaisen Jalkaväkirykmentti 48:n toisen pataljoonan miehet olivat pääosin Korpilahdelta, Muuramesta ja Säynätsalosta. Toistasataa pataljoonan miestä kieltäytyi ylittämästä Rajajokea Kannaksella. Puhuttelun jälkeen 83 soturia - joukossa useita aliupseereja, yksi ylikersanttikin - pysyi päätöksessään.

Sotaoikeus tuomitsi heidät pitkiin vankeusrangaistuksiin. Useimmat saivat kymmenen vuotta linnaa ja kaikki aliupseerit menettivät lisäksi sotilasarvonsa.

Tuomioita ei sentään pantu täytäntöön. Miehet siirrettiin uusiin joukko-osastoihin kuka minnekin - eli "kapinapesäke" hajotettiin.

Myös Petäjäveden ja Uuraisten miehiä lakkoili vanhalla rajalla. Nämä Kevyt Osasto 6:n miehet olivat jo kokeneet sodan raskaan tien ja 74 taistelijaa kieltäytyi jatkamasta yli rajan.

KESÄN 1941 kriisiä on tutkittu yllättävän vähän. Tapahtumista on 70 vuotta, joten kokonaiskuvaa sodasta olisi jo aika täydentää. Korpilahden miesten osalta sitä merkitsee muutaman kuukauden kuluttua ilmestyvä tohtori Ari T. Mannisen Korpilahden historia II.

Mahdollisimman totuudenmukainen kuva sodasta on parasta veteraanien kunnioitusta.

YKSI kauneimmista kunnianosoituksista veteraaneille on JR44:n 2. pataljoonan pappina jatkosodan kokeneen Voitto Viron (1914-1999) teksti:

Ei kenties ole pienen lapsen tai kedon kukkasen taikka taivaan linnun lisäksi mitään, jota kunnioittaisi niin syvästi kuin sinua, jalkaväkisotilas.

Ja varmaankin Viro tarkoitti myös 70 vuotta sitten vanhan rajan ylittämisestä kieltäytyneitä miehiä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.