Arvokas vanhuus ei toteudu hoitajia vähentämällä

Eduskunnassa säädettiin viime kaudella historiallinen vanhuspalvelulaki. Laki oli odotettu ja tärkeä, sillä se kokoaa ensimmäistä kertaa ikäihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn, osallisuuteen sekä hoitoon ja hoivaan liittyvät asiat samaan kokonaisuuteen. Erityisesti vanhusten pitkäaikaishoitoon liittyvät puutteet olivat tulleet esiin jo aiemmin, esimerkiksi lääninhallitusten keräämän aineiston kautta.

Vanhuspalvelulaki ei tietenkään kyennyt korjaamaan kaikkea hetkessä. Se on kuitenkin vienyt kehitystä oikeaan suuntaan monessa asiassa. Lisäksi lain tueksi tehtiin laaja-alaisella asiantuntijatyöryhmällä laatusuositus, joka on ikään kuin käsikirja lain toimeenpanolle.

Lakiin ja suositukseen kirjattiin myös tärkeitä vanhustenhoidon linjauksia. Tärkein niistä on se, että keskiössä tulee aina olla ihminen ja hänen tarvitsemansa hoito, johon tulee olla riittävät henkilöstö- ja muut resurssit.

Kun lakia käsiteltiin eduskunnassa, eduskunta tiukensi – mielestäni oikealla tavalla – asiaa omalla, yksimielisellä ponnellaan. Siinä edellytettiin, että pitkäaikaista laitoshoitoa ja palveluasumista koskevaa hoitajamitoitussuositusta tulee seurata tarkoin.

Lisäksi edellytettiin, että mikäli lain seurannassa yksikin paikka alittaa suosituksen tason, on hallituksen tuotava viipymättä eduskunnan käsittelyyn lakimuutos, jolla suosituksen vähimmäistaso (0,5 työntekijää asiakasta kohti) viedään lain tasoiseksi vaatimukseksi.

Näin myös toimittiin. Loppusyksystä 2014 THL:n tilastointi asiassa valmistui. Se osoitti, että lain hengen mukaisesti suositukseen pääsevien paikkojen määrä oli kasvanut. Mutta ei riittävästi. Vielä riitti niitäkin toimintayksiköitä, joissa edes vähimmäismitoitukseen ei päästy.

Pistin ministerinä saman tien vireille valmistelun lakimuutoksen tekemiseksi, aivan kuten eduskunta oli yksimielisessä ponnessaan edellyttänyt. Muutosta ei kuitenkaan saatu hallituksen käsittelyyn, koska muissa hallituspuolueissa oli nihkeyttä asian edistämiseen ja eduskunnan työaika oli hupenemassa vähiin. Lakimuutos on edelleen valmiina, jos sitä vain haluttaisiin käyttää.

Ottaen huomioon millaista höykytystä sain vanhusasioissa viime kaudella silloisilta oppositioedustajilta – nykyisiltä hallituspuolueiden edustajilta – pidän tökerönä, että nyt hallitus aikoo laskea hoitajamitoitussuosituksen vähimmäisvaatimuksen 0,4 tasolle.

Tätä tavoitetta ei kyllä muistettu vaalikeskusteluissa kaupan kulmalla kertoa. Päinvastoin. Julistettiin, että vanhustenhoitoon pitää saada lisää rahaa. Olisiko ollut syytä tutustua asioihin hiukan ponnekkaammin, ettei nyt tarvitsisi selitellä äkillistä takinkääntöä?

Arvokas vanhuus on jokaisen suomalaisen oikeus. Valitettavasti hoitajasuosituksen laskeminen tarkoittaa käytännössä heikompia palveluja isänmaatamme rakentaneille ikäihmisille ja yhä suurempaa työkuormaa vanhustenhoidossa työskenteleville.

Minimistä tulee näissä yhteyksissä liian helposti maksimi. Jo nykyisen suosituksen 0,5 taso on monissa paikoissa liian vähän, kun vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja monisairaampia. Vanhuspalveluja valvova Valvira on todennut lausunnossaan, että vähimmäismitoituksen laskeminen tarkoittaa, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu.

Kannan erityistä huolta mitoituksen laskun yhteydestä hallituksen kaavailemaan sote-uudistukseen. Siinähän tullaan näkemään mittava veroeurojen uudelleenjako, kun yrityksille halutaan saada lisää markkinoita.

Yritysten toimintatavoista pitäisikin nyt käydä vakavaa ja avointa keskustelua. Esimerkiksi tänä syksynä Mehiläisen omistukseen siirtyneen Mainio Wire -ketjun hoivakoteihin tuli omistajavaihdoksen myötä saman tien uudet ohjeet työvuorosuunnitteluun. Nämä ohjeet ovat ilmeisesti vähentäneet käytettävien työtuntien määrää (Yle 10.10.).

Voi siis kysyä, mistä näiden valtavasti kasvaneiden terveys- ja hyvinvointiyritysten paljon mainostettu tehokkuus ja valtava tulos oikein otetaan. Hallituksen olisi syytä ottaa asia vakavasti, jotta juuri säädetty vanhuspalvelulaki ei muutu kansalaisten silmissä vitsiksi.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.