Arvostettu vallan vahtikoira

Suomalainen luottaa mediaan melkein yhtä paljon kuin tasavallan presidenttiin – ja se on paljon se. Presidenttiin ihmiset luottavat kaikkein eniten, mutta hyvänä kakkosena porskuttavat perinteiset tiedotusvälineet. Sosiaalinen media ei ole vienyt niiden asemaa kansalaisten arvostamana vallan vahtikoirana.

Kunnallisalan kehittämissäätiön eilen julkistettu tutkimus selvitti kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Presidentin ja median lisäksi luottamuksensa joutuivat mittauttamaan eduskunta, ay-liike, hallitus, paikallispäättäjät, yritykset ja työnantajajärjestöt sekä oppositiopuolueet. Tutkimukseen oli haastateltu yli tuhatta täysi-ikäistä vastaajaa joulukuussa.

Presidenttiin erittäin tai melko paljon luottaa 70 prosenttia suomalaisista. Vastaajan puoluekanta määrittelee suhtautumista todella vahvasti. Sauli Niinistön taustat tuntien ei ole yllätys, että luottamus on suurinta kokoomuksen kannattajien keskuudessa, peräti 95 prosenttia. Keskustankin kannattajista 84 prosenttia luottaa presidenttiin, mutta vasemmistoliiton kannattajista vain 39 prosenttia.

Tiedotusvälineisiin luottaa 54 prosenttia vastanneista. Vahvinta luottamus on vihreiden ja SDP:n kannattajien piirissä. Heikointa luottamus on perussuomalaisten keskuudessa; heistä vain 40 prosenttia luottaa mediaan.

Perussuomalaisten suhtautuminen mediaan tuntuu olevan edelleen traumaattinen. Julkisuuden puutteesta puolue tuskin voi mediaa syyttää, mutta määrän sijasta luottamuspulaa tuntuu edelleen aiheuttavan laatu. Perusssuomalaiset kokevat olevansa väärinymmärrettyjä.

Median lisäksi perussuomalaiset kokevat epäluottamusta eduskuntaan. Vain 26 prosenttia perussuomalaisten kannattajista luottaa eduskuntaan, kun päähallituspuolueiden kannattajien luottamus nousee yli 60 prosentin.

Surullisin tulos koko tutkimuksessa on se, että oman kotikunnan päättäjät saavat todella kehnosti luottamusta vastaajilta. Vain reilu kolmannes suomalaisista arvostaa lähidemokratiansa edustajia, käytännössä siis kunnallisvaaleilla valittuja kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöitä. Tämä tieto tuskin innostaa uusia yrittäjiä lähtemään kuntapolitiikkaan.

Mediamurroksesta on kohkattu viime vuodet siinä määrin, että olisi kuvitellut perinteisten tiedotusvälineiden arvostuksen ainakin nuorten keskuudessa olevan rapistumaan päin. Tämä tutkimus osoittaa alle kolmekymppisten luottavan mediaan ihan yhtä paljon kuin keski-ikäisetkin. Sen sijaan yli 59-vuotiaiden luottamus on hieman vähäisempää. Pitäisikö median käsitellä enemmän ja monipuolisemmin eläkeläisten asioita?

Koulutus- tai ammattitausta vaikuttaa jonkin verran siihen, kuinka ihminen suhtautuu mediaan, mutta erot ovat vain muutamia prosenttiyksikköjä. Koulutus lisää luottamusta mediaan, samoin kuin vuositulojen nouseminen yli 25 000 euron.

Medioiden mielikuvia selvitti myös Sanomalehtien Liiton ja TNS Gallupin tutkimus vuonna 2012. Tämän mukaan kansalaiset luottivat eri medioista eniten sanomalehtiin. Vastaajista 64 prosenttia piti sanomalehtiä luotettavana, kun medioiden keskiarvo oli 35 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.