Asiaa ja kohteliaisuuksia

Juhlakirja on arvostettu tapa onnitella saavutuksista ja ansioista merkkihenkilöitä.

Juhlakirjojen sisältö tiivistyy useimmiten kahteen sanaan: asiaa ja kohteliaisuuksia.

Erityisen suosittuja juhlakirjat ovat tiedeyhteisöissä. Jyväskylän yliopistoa kaksi vuosikymmentä johtanut rehtori Aino Sallinen vastaanotti juhlakirjansa kesällä siirtyessään eläkkeelle.

Laatua ja liikettä, rehtori Aino Sallisen juhlakirja on ulkoasultaan ainutlaatuisen upea ja sisällöltään poikkeuksellisen painava.

Asiaankuuluvat kohteliaisuudet ovat tietenkin mukana, mutta asiaa on monin verroin enemmän.

Teoksen artikkelien kirjoittajien arvovaltainen joukko kertoo paljon Sallisen asemasta ja lukuisista tehtävistä akateemisessa maailmassa Suomessa ja maailmalle sekä laajemmin yhteiskunnassa.

Valtiotieteen tohtori Sixten Korkman tunnetaan viisaana miehenä, jonka analyysit ovat selkeitä ja vakuuttavasti perusteltuja. Hänen artikkelinsa ”Mietteitä talouspolitiikan ongelmallisuudesta ja velkaantumisesta” on antoisaa luettavaa.

Korkmanin mukaan talouspolitiikan nojaaminen teoreettisesti kestäviin perusteluihin olisi suotavaa, mutta samalla hän pitää viisaana tunnetun rahateoreetikon Dan Patikin neuvoa oppilailleen. Hän suositti nimittäin perehtymistä talous- ja oppihistoriaan pikemminkin kuin talousteoriaan, sillä ”näistä oppiaineista ei juuri voi olla haittaa – mitä samaa ei aina voi sanoa talousteoriasta”.

Euroopan velkakriisistä Korkman kirjoittaa, että ”kaikki velkaantuminen on korkealle kohotessaan vaarallista – ei vain julkinen vaan myös yksityinen velkaantuminen”.

Suomalainen kansanmies ja -nainen sanoo tähän aivan oikeutetusti, että ”sitähän minä olen aina sanonut”.’

Sen muuten tiesi jo kauan sitten Lannevedellä osuuskaupan myymälänhoitaja Kalle Kirveslahti. Hän kiinnitti kaupan seinään plakaatin, joka vieläkin muistetaan: ”Älkää ostako velaksi, velkaantuminen on vaarallista.”

Onkohan tämän seurausta se, että Lannevesi on nyt vireä ja vauras kylä, josta on tässäkin lehdessä vuosien mittaan niin paljon kirjoittamista riittänyt.

Ennen euron kymmenvuotispäivää julkaistiin lukuisa joukko artikkeleitä, joissa kiiteltiin rahaliiton erinomaisuutta. Nyt runsaat pari vuotta myöhemmin rahaliiton historia näyttää jo perin toiselta. Korkmanin mieleen on tullut venäläisen tiedemiehen lausunto elämästä Neuvostoliitossa: ”Tiesimme aina tulevaisuuden hyvinkin tarkasti, vain historia jouduttiin aika ajoin kirjoittamaan uudestaan.”

Korkmanin artikkeli on mainio esimerkki korkeasti oppineen ansaintuntijan taidosta kirjoittaa tavalla, jonka jokainen ymmärtää.

Ainostaan se jää vähän epäselväksi, uskooko Korkman euroalueen pysymiseen koossa, vai katsooko hän velvollisuudekseen todeta, että ”kun lastentaudit on kärsitty, euro voi hyvinkin toimia entistä paremmin, sillä kaikki mikä ei ole kuolemaksi, vahvistaa”.

Aika näyttää. Tauti ja kivut ovat joka tapauksessa kovia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Tällänenon Viipuri.

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.