Asioilla on toinenkin puoli

Helsinkiläisessä Latokartanon koulussa ei lauleta Suvivirttä. Vaajakoskella koulu pohti Jeesus-sanan sisältävän säkeen korvaamista hyvää ystävyyttä korostavalla säkeellä. Joensuussa puolestaan pienen koululaisen pulpetin sermiseinästä nousi kohu.

Asiat yksinkertaistuvat julkisessa keskustelussa. Pelkistyminen voi myös vääristää todellisuutta. Elävässä elämässä on enemmän sävyjä kuin yhteen otsikkolauseeseen mahtuu.

Silti tiedotusvälineiden tehtävä on pyrkiä kertomaan ympäröivästä todellisuudesta luotettavasti ja perustellusti. Välillä asiat voivat kuitenkin saada ikävästi yksinkertaistuneen sävyn.

Kuvitellaanpa, että koppikoululainen on oikeasti vilkas lapsi. Hänellä on vaikeuksia sopeutua kouluun. Opettaja, koulupsykologi ja rehtori yrittävät hyväntahtoisesti löytää oppilaalle toimivaa tapaa siihen, että hän jaksaa keskittyä opetukseen.

Ja ehkä kaikki yksityiskohdat asiassa eivät ole niin kuin lapsen vanhemmat julkisuudessa auliisti kertovat. Erilaisissa ongelmatapauksissa vanhemmat voivat käyttää julkisuutta lyömäaseenaan. Huostaanotoissa on tavallista, että vanhemmat saattavat etsiä tiedotusvälinettä, joka julkistasi heidän kertomuksensa siitä, kuinka väärin lastensuojeluviranomaiset ovat heitä kohdelleet.

Samaan aikaan nämä vanhemmat saattavat unohtaa oman alkoholisminsa tai rikollisuutensa ja vaikkapa lapsen pahoinpitelyt. Lastensuojeluviranomaiset puolestaan eivät voi näistä puolista julkisuudessa puhua, vaikka vanhemmat päästelisivät minkälaista palturia tahansa.

Myös suvivirsitapauksissa voi olla monia sävyjä. Toki on kummallista, että uskontoon vähänkään viittaavien laulujen säkeet koetaan kevätjuhlassa ongelmaksi. Kristinusko on osa kulttuurista traditiotamme. Nämä laulut eivät ole uskonnonharjoittamista.

Siksi suvivirren poistaminen vaikuttaa uskontoallergialta.

Toisaalta on hyvä myös pohtia, missä roolissa uskonto on yhteiskunnassamme. Suomessa on uskonnonvapaus eikä uskontoa pidä tuputtaa. On aivan ymmärrettävää, että Vaajakummun koulun opettajat pohtivat Jeesus-sanaa laulussa. Lopulta he päättivät, että kevätjuhlassa lauletaan laulusta vain alku, jolloin yhden säkeen uudelleensanoitukselta vältyttiin.

Uudelleensanoituksen olisi voinut kokea loukkaavana Jeesuksen poistamisena.

Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus ovat joskus vaikeita asioita.

Pääkaupunkiseudulla on voimissaan ilmiö, jossa keskiluokkaiset ja hyvinvoivat perheet hakeutuvat asumaan ”hyvien koulujen” lähelle. Näissä kouluissa on vähän maahanmuuttajia ja köyhiä.

Asetelma on kaksinaismoralistinen. Kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta korostavat perheet eivät missään tapauksessa halua, että heidän lapsensa ovat koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajia.

Lasten asioiden hoitaminen kertoo paljon todellisista asenteista.

”Meidän lapset hyvään kouluun” -halukkuus menee niin pitkälle, että osa perheistä hankkii jopa ylimääräisen kerrostaloasunnon hyvän koulun koulupiiristä. Todellisuudessa perhe asuu ehkä omakotitalossa kauempana, mutta tyhjä asunto tuo halutun koulupaikan.

En yllättyisi, vaikka samaa ilmiötä olisi myös Jyväskylässä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.