Autoa keksitään uudelleen

Globaalien ympäristöuhkien syventyessä autoteollisuutta odottaa uusien haasteiden aika. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä, mikä merkitsee sitä, että monet ammoiset taistelut alan teknisistä perusratkaisuista käydään uudelleen.

Autoteollisuuden pyrkimyksillä vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on värikäs historia. Jo moottoreiden keksijät Nikolaus Otto (1832-1891) ja Rudolf Diesel (1858-1913) olivat kiinnostuneita biopolttoaineista - kuten myös modernin autoteollisuuden isä Henry Ford (1863-1947).

Jo Otton ensimmäisissä polttomoottorikokeissa polttoaine oli etanolia. Diesel teki tuloksekkaita kokeita kasviöljyillä, ja kun Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esiteltiin dieselmoottoria, se kävi pähkinäöljyllä.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa sähköauto oli vallitseva autotyyppi. Kun kampikäynnisteiset polttomoottoriautot olivat epävarmoja, meluisia ja haisevia, äänetön ja suhteellisen vaivaton sähköauto oli luonteva vaihtoehto, jonka rajoituksia kuten vaatimatonta toimintamatkaa ja huippunopeutta ei vielä pidetty rasitteina.

Pari tärkeää keksintöä nykäisivät polttomoottoriautojen etumatkan tavoittamattomiin: Polttomoottorin jäähdytin ja sähköinen starttimoottori lisäsivät ratkaisevasti polttomoottoriautojen helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta, jolloin muut edut suhteessa sähköautoon pääsivät oikeuksiinsa.

Vielä autoilun ajan aamunkoitossa etanoli oli bensiinin todellinen vaihtoehto: Jopa T-mallin Ford kävi pelkällä etanolilla, kun kaasuttimen neulaventtiili säädettiin sopivalle. Etanoli oli tasalaatuisempaa ja turvallisempaa kuin bensa ja aiheutti vähemmän nakukusta. Bensamoottorin valtteja olivat helpompi rakenne ja parempi kylmäkäynnistyvyys.

ETANOLIN ja bensiinin valtataistelu Yhdysvaltain automarkkinoilla oli värikäs taistelu, johon sekoittuivat niin öljyteollisuuden ja maatalouden edunvalvonta kuin raittiusliike, alkoholivero ja kieltolakikin. Nakutuksen öljyteollisuus selätti sekoittamalla bensiiniin lyijyä, vaikka etanoli olisi ollut myrkyttömämpi vaihtoehto.

Viljelijän poikana Henry Fordin sympatiat olivat maatalouden puolella. Hänen ensimmäiset itsekulkevansa olivat maamiehen töitä helpottavia koneita kuten veturimainen höyrytraktori (1882), bensakäyttöinen autoaura (1906) ja Fordson-traktori (1916).

Ford olisi halunnut, että maailmansotien välivuosina syvässä ahdingossa eläneet amerikkalaiset viljelijät olisivat voineet tuottaa itse polttoaineet omiin koneisiinsa, mutta öljyteollisuus sai torjuttua hallituksessa kaavaillut, Fordin ajamat bioenergiaohjelmat todistelemalla, kuinka hallitus aikoo ryöstää veronmaksajat tehdäkseen farmareista rikkaita.

VASTA ensimmäinen öljykriisi 1970-luvulla antoi uutta vauhtia alkoholin käytölle polttoaineena. Brasiliassa käynnistyi laaja kansallinen alkoholiohjelma, ja 1980-luvulla Ford alkoi kehitellä flexifuel-autoa, jossa sama polttoainejärjestelmä toimisi joko bensiinillä tai metanolilla. Ja nyt sähköauto kokee toista tulemistaan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.