Aviottomien vanhempien epämuodostunut sikiö

Keväällä 1937 Suomi näytti ohikiitävän hetken siirtyvän aitoon demokratiaan, kun kaksi suurinta eduskuntapuoluetta SDP ja maalaisliitto kasasivat punamultahallituksen. Oikeistolaisista maalaisliiton lehmien kaupustelu maanpetturisosialistien kanssa oli jumalatonta meininkiä. Oikeisto-oppositio haukkui enemmistöhallituksen kompromissipolitiikkaa "aviottomien vanhempien epämuodostuneeksi sikiöksi".

Sekasikiöstä kasvoi kuitenkin köyhille vanhemmilleen rakas lapsi. Parissa vuodessa työläisen ja talonpojan yhteinen kehdonkeinutus johti sisällissodassa rikkoutuneen kansan sovintoon. Talvisodassa yhtenäinen kansa taisteli kolmipäisen apinan raivolla perikatoaan vastaan. Sota-aikana parlamentarismi kuitenkin romutettiin ja eduskunta syrjäytettiin päätöksenteosta.

Tammikuussa 1941 presidentti Risto Ryti nimitti politiikasta piittaamattoman pankkiiriystävänsä J.V. Rangellin pääministeriksi. Rangell kasasi sota-ajan poikkeusoloissa kuuden puolueen hallituksen. Pullikoitsijat pisteltiin eduskunnasta vankilaan.

70 vuotta Rangellin kriisiajan sixpäkin jälkeen Suomi valmistautui eduskuntavaaleihin. Köyhä kansa söi perunan itujen sijaan einespitsaa. Maan selviytyminen läpi pikkukansoja nitistäneiden maailman- ja kylmän sodan oli hämmästyttävä menestystarina. Selviämisensä hintana Suomi luopui vuosikymmeniksi aidosta demokratiasta. J.K. Paasikivi, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto jatkoivat Rytin sota-aikana luomaa poikkeusajan vallankäyttöä. Vasta idän punajätin kellahdus rohkaistutti suomalaiset harjoittelemaan puoli vuosisataa aiemmin keskeytynyttä demokratian opetteluaan.

Huhtikuun 17. päivän iltana 2011 Jyrki Kataisen missihymy venähti pyllyyn suorassa tv-lähetyksessä. Perussuomalaisten huikea tulos uhkasi kokoomuksen historiallista vaalivoittoa.

Kokoomusluotsi oli valmis pusertamaan millaisen tahansa sekasikiön pääministeripuolueen aseman säilyttääkseen. Katainen runnasi enemmistöhallituksen, mutta parlamentarismin kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä.

Parlamentarismi tarkoittaa äänestäjälle valitsemista todellisten vaihtoehtojen välillä. Äänestyslipukkeesta ei takuulla löytynyt kohtaa, jossa olisi voinut äänestää kokoomuksen, SDP:n, vihreiden, KD:n, RKP:n ja vasemmistoliiton hallitusta. Kun äärimmäiset vastustajat istuvat hallituksessa sovussa kuin "variksenpojat männynoksalla", ei parlamentarismista voi puhua.

Politiikka voi Suomessa paksusti. Minne tahansa meneekin, kohta ystävät ja kylänmiehet paasaavat politiikkaa.

Toivoa sopii, että Kataisen hallitus merkitsee ylimenokautta kivisellä polulla kohti Suomen siirtymistä parlamentarismiin. Seuraavissa vaaleissa on tiedettävä ennen äänestämistä, mitkä puolueet ovat valmiit keskenään hallitukseen ja millä ehdoilla.

Demokratiassa vaalit ovat kansan tahdon ilmaus, eivätkä matematiikkaa, jossa ynnäillään, miten sadoista kokoonpanovaihtoehdoista saataisiin aikaan hallitus.

Kirjoittaja on vapaa tutkija ja Keskisuomalaisen avustaja

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.