Ay-liike vahvistui eläkeriidassa

Ammattiyhdistyskeskusjärjestöjen rooli on tällä vuosituhannella rajusti kapeutunut. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tietoisella strategiallaan ohjannut ay-keskusjärjestöt sivuraiteelle. Liittokohtaisissa palkkakierroksissa keskusjärjestöt ovat jääneet katselijoiksi.

Nyt talouskriisi on lisännyt kaipuuta maltillisiin, siis jopa keskitettyihin, tuloratkaisuihin. Tällainen ajattelu on jo antanut SAK:lle, Akavalle ja STTK:lle arvoa.

Mutta todellisen merkityksen palautuksen teki hallitus eläkeriidan päätteeksi. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) eläkeriita oli ay-keskusjärjestöille kuin syöttö suoraan lapaan, sillä hallitus joutui lopulta käytännössä nöyrtymään keskusjärjestöjen edessä.

Uusi eläkesopu syntyy keskusjärjestöjen tahdissa ja tahdossa. Eläkeriita palautti vallan vanhalle kolmikantaiselle valmistelulle yhteiskunnassa.

Se saattaa olla käänne, joka kasvattaa ay-keskusjärjestöjen valtaa.

Muutos on merkittävä, sillä korporatiivisen keskusjärjestövallan kaventaminen on ollut yhteiskunnassa piilotavoitteena tällä vuosituhannella. Nyt Lauri Ihalainen, Mikko Mäenpää ja kumppanit tekivät näyttävän paluun vallan huipulle.

Vaikka eläkeikä on kiistämättä hallituksen ja eduskunnan päätettävä asia, nyt siitä linjaaminen on siirtynyt hallituksen epäonnistuneen toiminnan takia työmarkkinakeskusjärjestöille. Kehityslinja ei välttämättä ole hyväksi.

Näin todelliseen eläköitymiseen tosin tulee merkittävä nousu. Vanhanen onnistui osin.

Lauri Ihalainen on yhteiskunnan voimakkaimpia ja arvostetuimpia vaikuttajia. Hän sen jälleen osoitti. Pääministeri nöyrtyi.

Oppositiopuolue SDP:n tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen näytti ay-värinsä ja alusti voittoa.

Ihalaisen seuraaja SAK:n johtoon valitaan toukokuussa.

SAK:n nykyinen edunvalvontajohtaja Lauri Lyly näyttää olevan vahvoilla Ihalaisen seuraajaksi. Vielä viime vuoden puolella näytti, että mahtiliitot junailevat suoraan puheenjohtajaksi paperiliiton liittosihteerin Petri Vanhalan.

Nyt johtopaikasta tulee aito kilpailu. Se on eduksi SAK:lle.

Ihalaista on väläytelty SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Tämä on perusteltu ajatus.

Ihalaisella on laajaa arvostusta ja näkemystä. Hän voisi olla aito kansallinen johtaja.

Keskisuomalaisittain tällainen mahdollisuus olisi iloinen, sillä Ihalainen on "pihtiputaalaisena" maakuntaan sitoutunut.

Velkaa otetaan nyt maailmassa valtavasti. Valtiot lainaavat ja elvyttävät. Tämä on jo johtanut valtioiden lainamarginaalien nousuun. Vielä vuosi sitten Suomi sai rahaa 0,2 prosentin marginaalilla. Nyt valtion lainaaman rahan marginaali on 0,5-0,75 prosenttia.

Heikommat maat, esimerkiksi Portugali maksaa jo 1,5 prosentin marginaalia.

Silti velkaelvytys on järkevää. 1990-luvun alusta opittiin, että menoleikkaukset vievät vain alaspäin. Velka on silta yli vaikeuksien.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.