Ay-puhdistus päättyi vihdoinkin

Yksi kummallinen vaihe suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä päättyi eilen, kun auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT irtisanoi puheenjohtajansa Timo Rädyn.

Räty oli lopulta se johtaja, jonka aikana tilanne ay-maailman ehkä räväkimmässä liitossa kärjistyi sisäiseksi kriisiksi.

AKT:n johtajat ovat olleet vahvoja persoonia ja voimakastahtoisia henkilöitä. He eivät ole kainostelleet voimakeinojen käyttöä jäsentensä etujen ajamisessa.

Martti Veirto oli legendaarinen puheenjohtaja (1970–78). Hänen aikana AKT hiljensi työnantajat pitkällä lakolla vuonna 1976. Satamatyöntekijöistä, autoalan työntekijöistä ja auto- ja kuljetustyöntekijöistä vuonna 1970 yhdistynyt liitto aloitti amerikkalaisen esikuvaliittonsa tavoin reipasotteisesti.

Risto Kuisma (1978–94) oli kova johtaja. Hän oli vahva agitaattori ja näkyvä julkisuuden henkilö.

Seuraaja Kauko Lehikoinen (1994–2001) näkyi vähemmän mutta liiton linja pysyi jokseenkin entisellään.

Timo Räty (2001–2012) kaatui sisäisesti sisäisiin otteisiinsa. Nainen, Hilkka Ahde, kaatoi hänet. Puhdistautumisen jälkeen AKT:n tulevaisuus näyttää silti kohtuullisen hyvältä. Kuljetus on yhteiskunnan avainala ja siinä on liiton neuvotteluvoima.

Aino Sallisen kausi Jyväskylän yliopiston rehtorina (1992–2012) on ollut yliopistolle hyvää aikaa. Jyväskylän yliopisto kasvoi, monipuolistui ja kansainvälistyi.

Rehtori Sallinen on yliopiston kasvot. Hän on ollut tuttu näky maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Naisena Sallinen sai erityisesti alkukaudellaan ylimääräistä huomiota. Olihan hän vasta Pohjoismaiden toinen nainen yliopiston rehtorina. Muurit murtuivat yliopistomaailmassa.

Sallinen kiersi kautensa aikana aktiivisesti maailman yliopistoja ja loi hyödyllisiä tiedesuhteita eri puolille maailmaa. Erityinen ansio oli suhteiden avaaminen Japanin yliopistoihin. Jyväskylän yliopisto on Japanissa parasmaineisin suomalainen yliopisto.

Sallinen saikin näyttävässä juhlagaalassa keskiviikkoiltana lahjaksi Japanin edesmenneen keisari Hirohiton (hallitsi maata 1926–1989) puolison Nagakon maalaaman maalauksen. Nagakon vuonna 1924 maalaama kuva ripustetaan näyttävälle paikalle Jyväskylän yliopistossa kaikkien nähtäväksi.

Sallinen eli yliopiston rehtoriudelle. Hän antoi kaiken aikansa ja tarmonsa yliopiston eteen. Yhtä asialleen antautunutta ja samalla itselleen pyyteetöntä johtajaa on vaikea löytää. Sallinen oli toki protokollaihminen mutta vapautuessaan myös hauska.

Onnea Aino Salliselle uuteen elämänvaiheeseen professorina erityistehtävissä ja sitten eläkkeellä! Ja kiitos työstä maakunnan eteen koko Keski-Suomen puolesta.

Professori Matti Manninen ottaa ylipiston rehtorin tehtävän vastaan elokuussa. Hänestä tulee toisenlainen rehtori mutta hyvä sellainen.

Manninen on maakunnan kasvatteja, kun Sallinen oli Pohjois-Pohjanmaalta Lumijoelta. Manninen on syntynyt ja kasvanut Vaajakoskella. Hän asuu perheensä kanssa lapsuuden kotitalossaan aivan Vaajakosken keskustassa, urheilutalon lähellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.