Biologiset tutkimusasemat kansallisomaisuttamme

Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on maamme biologisten tutkimusasemien kuopus. Ennen Konneveden tutkimusaseman vihkiäisiä 1983 oli jokaisella maamme yliopistolla, joissa annettiin opetusta eläin- ja kasvitieteissä, vähintään yksi kenttäasema. Kaikki oli saanut alkunsa helsinkiläisen professori J. A. Palmenin intohimosta biologiseen kenttätutkimukseen. Hän hankki omistukseensa Tvärminnestä mereen työntyvän niemen ympäröivine saarineen jo 1901. Vuosisadan alun myllerryksen vuoksi eläintieteellinen asema perustettiin vasta 1919.

Tämän päänavauksen jälkeisinä vuosikymmeninä biologinen tutkimus sai tukikohtia suomalaisessa kansallismaisemassa saaristosta tuntureille ja taigametsiin: Lammi, Seili, Kilpisjärvi, Hyytiälä, Oulanka, Hailuoto, Kilpisjärvi, Mekrijärvi, Husö, Kevo ja Konnevesi. Näitä nimiä yhdistää biologinen tutkimus, kiinnostus luontoon, ekologisten lainalaisuuksien ymmärtäminen ja ainutlaatuisen luontomme monimuotoisuuden säilyttäminen.

Kaukaa viisaasti Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen professorit 1970-luvulla tutkimusaseman paikkaa etsiessään päätyivät Konneveden Siikakoskelle. Paikka on kansallismaisemaa parhaimmillaan, lähes arktisine järvineen, satoine saarineen ja koskineen. Erityisen tärkeää tutkimusaseman tehokkaan käytön kannalta on sen sijainti vain tunnin ajomatkan päässä emoyliopistosta.

Konneveden tutkimusasemasta on kasvanut kansainvälisesti merkittävä käyttäytymis- ja evoluutioekologian tutkimuskeskittymä. Tutkimusaseman alun "Myyräneuvola" -nimi on vieläkin osa totuutta. Kuitenkin viimeaikainen kehitys ja varsinkin suuren tutkimushallin rakentaminen vesihalleineen, laboratorioineen kokeellisen tutkimuksen tarpeisiin on laventanut tutkimuskysymysten ja -lajien kirjoa merkittävästi.

MAAMME tutkimusasemaverkosto on maailman paras. Ulkomaiset vieraat ihmettelevät tutkimusasemien laatua, niin tiloiltaan kuin toiminnaltaan. Monissa maissa biologiset asemat ovat usein vanhoja maatiloja tai metsänvartijoiden taloja. Meillä ne ovat moderneja, tutkimustarkoitukseen tehtyjä, joissa on tarvittava henkilökunta. Jos tutkimusasemat saisivat tähtiä, kuten hotellit, meillä luokitus olisi 4****.

Jo professori Palmenin ajoista sadan vuoden takaa biologiset asemat ovat muodostaneet tärkeän verkoston luonnon monimuotoisuuden ja muutosten seurannassa. Tämän kansallisen tehtävän merkitys kasvaa ilmastonmuutosennusteiden muassa. Piakkoin kaikki tutkimusasemat ovat mukana kansainvälisessä luonnon ja ympäristön muutoksen pitkäaikaisseuranta verkostossa. Tämän verkoston yksi osa on Päijänne-projekti ja Jyväsjärven tutkimuslautta Aino, joka saanee piakkoin seurakseen Konnevesi-järveen vastaavan tutkimuslautan.

Biologiset tutkimusasemat ovat kansallisomaisuuttamme, koksa niillä on tärkeä tehtävä tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Ne sijaitsevat pienillä, usein syrjäisillä paikkakunnilla ja ovat sijaintipaikkansa ylpeyden aihe. Näin myös Konnevedellä. Paikkakuntalaiset ikään kuin innostuvat luonnon ilmiöiden seurannasta.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston professori ja Konneveden tutkimusaseman johtaja.