Brittisetien seurassa maailmalla

Pienten lasten perheessä television katsominen on haasteellinen tehtävä, jos ohjelmasta aikoo oikeasti saada jotain tolkkua.

Kotimaisen keskusteluohjelman seuraaminen normaalilla volyymitasolla on mahdotonta, ellei osaa huuliltalukemisen taitoa. Desibelit ovat usein sitä luokkaa omasta takaa, että työsuojeluvalvojalla olisi tilanteeseen sanansa sanottavana.

Lopulta illalla koittaa se ihana hetki, kun huoneet hiljenevät. Silloin on mahtavaa pötkähtää sohvalle ja kaivaa loputtomasta kanavatarjonnasta esille ohjelma, joka on herättänyt uteliaisuuden äänettömänä versiona.

Aika moni meistä tietää, miten siinä sitten käy: ei mene toviakaan, kun unijukka tunkee väkisin kylään ja muutaman tunnin kuluttua havahdut nihkeältä nahkasohvalta kummallisesti kenottaen ja käsi puuduksissa.

Minulla on muutama ohjelma, joiden katsomiseen keskityn vaikka väkisin, kun ne kuvavirrassa ovat tyrkyllä. Toinen on brittiläinen versio ohjelmasta Grand Designs. Siinä juontaja Kevin McCloud esittelee tavallisten ihmisten hartiapankilla toteuttamia kekseliäitä unelmakoteja, jotka parhaimmillaan lyövät ällikällä.

Ja sitten on tämä Kiehtova maailma: junamatka Eurooppaan, jossa Michael Portillo matkustaa raiteilla ympäri Eurooppaa 100 vuotta vanhan turistiopuksen innoittamana.

Näiden kahden englantilaissedän kanssa en jätä treffejä väliin. Kyseessä on aina luotettava ja asiallinen tapaaminen. Ja mikä parasta: ohjelmissa on tekstitys, joten pieni taustakohina ei haittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.