Daniel Agger ei halua kokea vielä Sami Hyypiän kohtaloa

Sunnuntaisessa News of the World -lehdessä oli mielenkiintoinen pikku-uutinen. Sen mukaan Liverpoolin tanskalaistoppari Daniel Agger haluaa mahdolliseen jatkosopimukseensa epätavallisen lisäehdon: manageri Rafa Benitezin on luvattava Aggerille riittävä määrä peliaikaa edustusjoukkueessa. Penkki- tai reservimieheksi Agger ei suostu.

Tanskalainen kilpailee peliajasta muun muassa Sami Hyypiän kanssa. Voikkaan suuri poika on huomannut tällä kaudella tippuneensa Liverpoolin nelostoppariksi, joka ilman muiden loukkaantumisia saa peliaikaa lähinnä cupin ja liigacupin otteluissa.

Agger on ottanut oppia kaverinsa Hyypiän kohtalosta. Lisäksi 23-vuotiaalla Aggerilla on ura vielä edessään, joten penkille ei parane jumittua.

Jos Aggerille peliaikaa luvataan, ei Hyypiää enää montaa kertaa Liverpoolin väreissä nähdä. Hän siirtyy tammikuussa johonkin pienempään valioliigaseuraan, jolla on syystä tai toisesta tarvetta kokeneelle, joskin jo verkkaiselle tähtitopparille.

Niin loppuu Hyypiän upea Liverpool-ura, ei kiitoksiin ja suosionosoituksiin vaan hiipumiseen varamieheksi ja poistumiseen takaovesta. Perinteistä jäähyväisotteluakaan Hyypiä ei saa, ellei hänen agenttinsa ole sellaista pelaajasopimukseen neuvotellut. Meno on Valioliigassa niin raakaa, että fanien rakastamia testimonial-tapahtumia seurat järjestävät vain, mikäli asiasta on pelaajan ja seuran välillä kirjallisesti sovittu.

Jari Sarasvuon Suomessa toitottama vanha hokema, jonka mukaan saat elämässä sen minkä onnistut itsellesi neuvottelemaan, pätee ammattilaisjalkapalloiluun erinomaisesti.

Käänteisesti homma menee niin, että et voi olettaa saavasi mitään, josta ei ole mustaa valkoisella.

Huippufutikseen pätee toinenkin usein toistettu lainalaisuus: sijoituksen aiempi tuotto ei ole tae tulevasta. Näin ajattelee manageri Benitez, joka ei usko Hyypiän enää tuottavan riittävän hyvää tulosta Mestareiden liigan peleissä tai Valioliigan kärkiotteluissa.

Hyypiä on tilanteeseen turhautunut, mikä on näkynyt ja kuulunut hänen kommenteissaan ainakin rivien välistä. Kun pelaaja sanoo, ettei hänellä ole valmentajan kanssa juuri juteltavaa, hän sanoo aika paljon.

Valioliigafutiksen kaikessa kyynisyydessä ja raadollisuudessa on hienoa ajatella, mikä motiivi Hyypiää ajaa. Raha se ei ole, sitä iso-Samilla on enemmän kuin hän koskaan ehtii kuluttaa. Ei menestys, kirkkaimmat parrasvalot ja pokaalitkaan, niitäkin on riittänyt.

Hyypiää piiskaa tieto, että hänellä ei ole montaa pelivuotta jäljellä, eikä Sami halua kuluttaa aikaa vaihtopenkillä. Pelaaja haluaa pelata, ellei hän ole hukannut sydäntään ja tahtoaan.

Tästä on kiitollinen myös Suomen A-maajoukkueen valmentaja Stuart Baxter. Huuhkajat tarvitsevat vireessä olevaa Hyypiää, ja ottelurutiini on paras lääke Saksa-matsin tapaisia nukahduksia vastaan.

Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.