Darwin on tuplajuhlien arvoinen ajattelun mullistaja

Alkanut vuosi on Charles Darwinin (1809-1882) juhlavuosi kahdessakin mielessä. Tutkijan syntymästä on kulunut 200 vuotta ja Lajien synty -teoksen ensipainoksesta 150 vuotta.

Darwin on yksi huomattavimmista modernin ihmisen maailmankuvaan vaikuttaneista tutkijoista. Hänen evoluutioteoriansa hyväksyttiin jo hänen elinaikanaan, teoria luonnonvalinnasta evoluution pääpremissiksi 1930-luvulla. Darwinin oivallukset loivat pohjan modernille biologialle, niinpä hän onkin Tieteen päivien itseoikeutettu päätähti Helsingissä ensi viikolla.

Nuori Darwin etsi pitkään omaa alaansa. Lääketieteen luvut jäivät, koska opiskelija kammoksui verta. Uudet opinnot kirkonmieheksi eivät nekään maistuneet, kun tarjolla oli aina kiinnostavampia virikkeitä.

Lukuisista Darwiniin vaikuttaneista tutkijoista nykypäivänä tunnetuimpiin kuuluvat Darwinin jo Lajien synnyn esipuheessa mainitsema, hankittujen ominaisuuksien periytymistä ensimmäisten joukossa tutkinut Jean-Baptiste Lamarck, luonnontieteellisillä löytöretkillään innostanut Alexander von Humbolt ja väestötieteen perustaa laskenut taloustieteilijä Robert Malthus. Tärkeitä vaikutteita Darwin sai myös isoisältään Erasmus Darwinilta. Oman työn kannalta keskeinen kokemus oli maailmanympäripurjehdus HMS Beaglella ja siltä kertynyt aineisto.

Darwin oli läpi uransa arvostettu tutkija, joka sai kosolti huomionosoituksia jo elinaikanaan. Ritariksi häntä ei ehdotuksista huolimatta lyöty, mutta kuoltuaan hänet siunattiin valtiollisin hautajaisin Westminster Abbeyhyn lähelle Isaac Newtonia. Monien paikkakuntien ja eliölajien nimet muistuttavat yhä hänen työstään.

LAJIEN SYNNYSSÄ Darwin esitti evoluutioteorian, jonka mukaan nykyiset lajit ovat polveutuneet aikaisemmista ja niissä tapahtuneen kehityksen syynä on luonnonvalinta, joka perustuu vallitseviin ulkoisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneiden eliöiden menestymiseen huonommin sopeutuneiden kustannuksella. Evoluutioteorian perusväittämät ovat yhä vahvalla pohjalla. Se on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä luonnontieteellisiä teorioita ja on synnyttänyt ympärilleen koko joukon erityisteorioita ja malleja.

Darwin itse oli jo varhain tajunnut, ettei kehittymistä ohjaavalla luonnonlailla ollut mitään erityistä päämäärää. Niinpä hän ei rajoittunut pelkästään ihmisiin vaan piti teoriaansa nojautuen kaikkia eliölajeja tasavertaisina. Se oli monille kriitikoille vaikea pala. Jo Darwin itse ennakoi muistiinpanoissaan törmäävänsä "kirkon halveksuntaan".

Yksi ensimmäisistä ja kuuluisimmista väittelyistä uuden "darwinismin" ja luomisopin välillä käytiin jo vuonna 1860 Oxfordissa. Kumpikin osapuoli julistautui nelituntisen väittelyn voittajaksi. Suomessakin darwinismista tiedetään väitellyn jo vuonna 1861.

Evoluutioteorian tarjoama historiallinen kehityskaari vetosi nousevaan työväenluokkaan. Karl Marxin on kerrottu ihailleen Darwinin työtä, mutta puheet Marxin aikeista omistaa Pääoma-teoksensa Darwinille ovat legendaa.

YKSINKERTAISTETTUJA KÄSITYKSIÄ evoluutiosta on helppo kritikoida. Evoluutiokriittisissä piireissä Darwin on usein yritetty liittää kansallissosialistisen Saksan sosiaalidarwinismiin ja eugeniikkaan, jotka pohjautuivat virheelliseen tulkintaan luonnonvalintateoriasta. Niiden perusteella natsi-Saksa tuhosi järjestelmällisesti ihmisiä etnisin ja fyysisin perustein.

Eriskummallisimpiin Darwin-episodeihin kuuluu "Daytonin apinajuttu" Tennesseessä Yhdysvalloissa kesällä 1925. Tennesseen osavaltio oli lailla kieltänyt opettamasta yleisissä kouluissa "mitään teoriaa, joka kieltää opin ihmisen jumalallisesta luomisesta sellaisena kuin se opetetaan Raamatussa ja joka selittää, että ihminen on kehittynyt alhaisemmista eläinlajeista".

Lain vastustajat halusivat oitis asettaa sen perustuslainmukaisuuden koetteille. Oikeusjuttu sai niin suurta huomiota, että kaupunkiin saapuneille sanomalehtimiehille oli järjestettävä uusi lennätinasema. Ennakkotapausta siitä ei tullut, vaikka jutun syytetty darwinisti julistettiinkin syylliseksi ja tuomittiin sadan dollarin sakkoihin. Tennesseen korkein oikeus nimittäin totesi kyseisen lainkohdan perustuslain mukaiseksi mutta kumosi tuomion muodollisin perustein, jolloin myös valitusoikeus liittovaltion oikeuselimiin raukesi.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.