Demokratia hidas, markkinat nopea

Euroopan asiat ovat nyt niin mutkikkaita, että niitä on vaikea hahmottaa edes niiden, jotka Euroopan ongelmia nyt yrittävät ratkoa. Aika moni poliitikoista on valmis myöntämäänkin tämän. Joka väittää tietävänsä tarkkaan, mitä nyt pitäisi tehdä, narraa pakostakin enemmän tai vähemmän tai on muuten vain tietämätön.

Euroopan tilannetta on vaikea hahmottaa, sillä maanosassa ottaa nyt mittaa toisistaan kaksi erilaista, mutta toisilleen välttämätöntä järjestelmää. Nimittäin demokratia ja markkinat.

Sekavuutta luo se, että demokratia on luonteeltaan hidas ja markkinat nopea.

DEMOKRATIAAN väistämättä kuuluu hidas päätöksenteko. On selvitettävä muiden osapuolten kantoja, punnittava eri näkökulmia ja lopulta luotava kompromissi, jonka takana jokainen voi ainakin jollakin tavalla seisoa. Kaikki tämä vie aikaa ja juuri se on demokratian luonne.

Hitaus tuskastuttaa, se tuntuu jahkailulta ja turhalta silloin, kun itse tietää olevansa oikeassa. Mutta demokratiassa oma mielipide ei ole aina se oikea. Siksi demokratia ei sattumalta ole "hidas" päätöksentekotapa. Punnitut näkökannat hillitsevät äkkinäisiä spekulointeja, joiden avulla joku voisi saada kohtuuttomasti hyötyä. Kompromissit ehkäisevät sen, että yksittäinen toimija ei pysty härskisti ajamaan omaan etuaan muiden kustannuksella.

Demokratiassa on hyvien puolien lisäksi omat ärsyttävät piirteensä, mutta parempaakaan ei ole keksitty. Kuten sir Winston Churchill aikanaan totesi: "On sanottu, että demokratia on huonoin valtiomuoto paitsi kaikki muut joita on kokeiltu".

EUROOPAN kriisin ratkaisuyrityksiä sanelevat nyt markkinat. Poliitikot eivät enää pysty tekemään päätöksiä poliittisista lähtökohdista ja demokratian hengessä, vaan kamppailua käydään markkinoiden ripeän sykkeen tahdissa. Väistämättä demokratia ja markkinat ottavat mittaa toisistaan.

Mutta entäpä jos olisimmekin täällä Pohjolan perukoilla ihan vain keskenämme demokraattisia? Irtaantuisimme Euroopasta ja pysyttelisimme omassa nationalismissamme. Sellaistakin ratkaisua on esitetty irtipääsyksi Euroopan sekavasta tilanteesta.

Osa uskoo kuvitteellisen omavaraisuutemme turvin pääsevämme irti markkinoiden sanelusta. Mutta samalla menisi muutakin: kun kauppa ei käy eli markkinat eivät toimi vapaasti, ei synny innovaatioita. Ja kun innovaatioita ei synny, ollaan pysähtyneisyyden tilassa. Toisin sanoen lamassa.

MARKKINAT pörsseineen eivät kuitenkaan merkitse samaa kuin markkinatalous. Pörssillä on omat toimintalakinsa, mutta hyvin toimiva markkinatalous tarvitsee demokratiaa - ja päinvastoin.

Kiina ja tosiasiassa Venäjäkin ovat pyrkineet luomaan markkinataloutta ilman kunnollista demokratiaa. Talouden kasvuvaiheessa malli voi hetken näyttää toimivankin. Markkinatalous ilman demokratiaa johtaa väistämättä keskusjohtoisuuteen ja moniäänisyyden tukahduttamiseen sekä ääriliikkeiden nousuun.

Siksi eurooppalaista markkinataloutta kannattaa suojella itseltään, ettei se tuhoaisi demokratiaa - ja siinä sivussa myös itseään.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.