Diplomatia vaihtui sotimiseen

Turkin hallituksen ja kurdien epäsymmetrinen konflikti yltyi ajankohtana, joka on erityisen herkkä muutoinkin levottomassa Lähi-idässä. Turkille kurdien verinen isku juuri nyt on erityisen kiusallinen.

Vanhaa talouskasvua elänyt Turkki on viime aikoina jättänyt kestohankkeensa, jäsenyyden Euroopan unionissa taka-alalle ja keskittynyt nostamaan profiiliaan aktiivisena alueellisena suurvaltana ja ihmisoikeuksien puolustajana Lähi-idässä.

Turkin palestiinalaissympatiat ovat jo johtaneet välirikkoon entisen liittolaisen Israelin kanssa. Nyt Turkki on muun muassa tarjonnut sijoituspaikkoja alkuviikolla Israelin vankiloista vapautetuille ja maanpakoon karkotetuille palestiinalaisille.

Syyrian verisessä kansannousussa Turkki on ottanut vastaan pakolaisia naapurimaastaan. Syyrian hallituksen vastustajat järjestäytyivät syyskesällä kansalliseksi neuvostoksi Turkin maaperällä.

Useiden valtioiden kilpailussa Välimeren pohjukan luonnonvaroista Turkki on perustellut aktiivisuuttaan jaetun Kyproksen turkkilaisväestön oikeuksien puolustajana.

NYT tuohon nousujohteiseen kuvaan on tullut pahoja säröjä. Armeniassa vieraillut Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy palautti julkisuuteen armenialaisten joukkosurmat ensimmäisessä maailmansodassa ja kehotti Turkkia tunnustamaan ne pikaisesti kansanmurhaksi. Aihe on aina ollut Turkille erittäin arka.

Entisten neuvostotasavaltojen muodostama Itsenäisten valtioiden yhteisö Ivy sopi tiistaina Pietarissa Venäjän pääministerin Vladimir Putinin johdolla yhteisen vapaakauppa-alueen käynnistämisestä jo ensi vuoden alussa. Mukaan lähtevien tai liittymistä harkitsevien joukossa on monia maita, jotka olisivat kauppapoliittisesti tärkeitä myös Turkille.

KIPUPISTETTÄ omien rajojen sisällä eli kurdikysymystä Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan on viime vuosina lähestynyt kurdialoitteena tunnetulla hankkeella, jolla hänen hallituksensa pyrki kurdien aseman parantamiseen muun muassa neuvottelemalla salaa terroristijärjestöksi julistetun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n vankilassa istuvan johtajan Abdullah Öcalanin kanssa.

Kurdikonflikti on ollut Turkin avoin haava. Ensimmäisen maailmansodan kuohuista Turkin alueella kurdit selvisivät armenialaisia ja turkinkreikkalaisia paremmin ja he ovat Turkin suurin kansallinen vähemmistö. Voittajavaltioiden suunnittelema Kurdistanin autonominen alue ei kuitenkaan toteutunut, ja kurdien epäonneksi heidän strategisesti ja taloudellisesti tärkeä kotiseutunsa jakautui useiden valtioiden rajoille.

Sitkeintä kurdien itsenäisyystaistelu on ollut Kaakkois-Turkissa, jossa PKK:n käymässä sissisodassa on vajaan 30 vuoden aikana surmattu 40 000 ihmistä.

Sodassa on ollut pitkiäkin suvantovaiheita, mutta PKK:n tuorein isku oli niin raju, että Turkki vastasi siihen heti rajusti, naapurivaltioiden rajoista ja mahdollisista moitteista piittaamatta. Suurvallalle arvovalta on niin kallis asia, että sen hinta maksetaan tarvittaessa verta säästämättä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.