EM-turnaus osoitti, että töitä tehdään muuallakin kuin Suomessa

Lentopallon EM-kisat olivat Suomelle pettymys muttei maailmanloppu.

Ajattelemisen aihetta 12. sija tuo ihan varmasti, ja elokuusta alkaneen pelillisen umpisolmun purkaminen vie aikansa. Valmentaja Mauro Berruto vei ryhmänsä samanlaisin opein Tampereen MM-karsintaan ja sitten EM-kisoihin, mutta homma ei jostain syystä toiminutkaan.

Berruto ja koko joukkue viestitti, että syyn selvittäjä saisi esittää pikaisesti asian. Suomi kaatui periaatteessa yhteen palloon. Hävitty ottelupallo omasta hyökkäyksestä avausottelussa Hollantia vastaan riitti kääntämään epävarmat tunteet oikaisemattomaksi alamäeksi.

Suomi valmistautui pitkään kesään huolellisesti ja leireili niin, ettei pelaajilla ollut vapaata käytännössä hetkeäkään. Uudet haasteet odottivat joka päivä.

Tampereella ja myös EM-kisoissa paistoi väsymys. Välillä pelattiin hyvin, hienostikin, mutta taso ei jaksanut pysyä korkealla pallosta toiseen kuten vielä maailmanliigassa heinäkuussa. Ilmeisesti joukkue teki töitä liikaa. Seurojen ratkaisupeleistä hypättiin suoraan maajoukkueeseen, eikä kesälomaa laskettu kuin päivissä. Toki muidenkin maiden ohjelma oli kova, mutta haettiinko nyt parasta iskua liiankin tiukasti.

Jo Tampereella viisi viikkoa sitten pelaajat puhuivat avoimesti väsymyksestä.

Istanbulissa tahto ei voittanut kehoa. Joukkueen hyökkäyksen tukipilarit Mikko Oivanen ja Olli Kunnari pelasivat eniten alle odotusten.

Oivasen tappotahti laantui, ja Kunnarin selkä teki täydellisen tenän. Kun Mikko Eskon passipeli ailahteli ja etenkin neloskulman hyökkäykset tökkivät, oli Suomen tehoase kadotettu.

Brasilia uudisti lentopallon ajatusmaailmaa vuosituhannen vaihteessa nopeuttamalla hyökkäystempoa valtavasti ja ottamalla keskialueelle kuutospaikan täyteen hyötykäyttöön. Näin torjunnat tuhottiin.

Suomi on pelannut parhaimmillaan Euroopan "brasilialaisinta" lentopalloa, mutta nyt ajoitukset eivät toimineet. Esimerkiksi Venäjä ja Bulgaria pystyivät selkeästi vahvempaan ja jopa parempitempoiseen peliin.

Suomella ei ole pistekonetta, joka hyökkäisi varmasti puolustuksen jälkeiset jatkopallot. Siksi oman hyökkäyksen pitäisi toimia täydellisesti, jotta vaihtopallot otettaisiin varmasti pois.

Nyt hyökkäyksestä puuttui terä, eikä oman syötön vaisuuden vuoksi puolustuskaan saanut otetta kovista vastustajista.

Berruton asema valmentajana ei horju lentopalloliitossa, vaan ainakin yksi vuosi mennään hänen komennossaan.

Loppukesä oli hänen vaikeinta aikaansa maajoukkueessa, mutta ilmeistä on, että Suomi palaa vielä voittojen tielle. Potentiaali ei ole kadonnut, ja ehkä syy kahteen huonoon turnaukseen löytyy.

Nyt Suomessa ei ole vaihtoehtoa Berrutolle. Kenenkään tietotaito ei riitä kansainväliselle huipulle.

Mutta olisiko syytä laittaa italialaisvetoiseen valmennusryhmään kasvamaan tulevaisuuden kotimainen päävalmentaja, jolla olisi rohkeutta kyseenalaistaa joskus Berruton ajatuksia?

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutispäällikkö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ämmä hallitus?

Marin tekee ruuhkaa vihervasemmistoon

Kolumni: Jyväskylä vs. Buenos Aires

Kolumni: Holtittomat kuskitko muka hauskoja?

Kolumni: Taksien hinnat pysyivät, mutta palvelu huononi

Kolumni: Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Kolumni: Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Antenni: Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.